...matkalla kohti askeettista hedonismia.Oi koskemattoman Lapinluontomme pyhä immenkalvo Levihotellista koilliseen!
Voi eucalyptusplantaasien ihana autuus sellunkiehauttelijoille Brasiliassa!
Ai ai sitä aivo-orgasmien hytinää minkä markkinavoimien maailmanjehut saavatkaan katsellessaan kuvaruuduiltansa Amazonien korvaamattomien sademetsien muuttumista lyhytaikaisiksi ruuantuottamisplantaaseiksi! Ja joidenka tuotannon on edelleen muuntuminen spekulatiivisiksi pelimerkeiksi näiden mitään keinoja rikastua-kaihtamattomien hyväveli-verkostojen virtuaalipelilaudoille.
Ai saatana! Lahkeeseen lirahti minultakin!
Koska luin taas Hesaria.
Yhteiskunnallisia liikkeitä tutkiva hallintotieteiden maisteri Leo Stranius oli tällä kertaa pureutunut paperinlaitaan ruilauttelemaan ajatuksiaan (Hs 1.7.08) kuin Toemi vaenoo haulikontotterollaan sorsia lapsuuteni Luikkolahdella.
Kuhan sinnepäen vuan huitassoo niin aena tipahtaa!
Sitrassa ja Tekesissä ovat kuulema sitä mieltä, ettei nuorilla ole kovaa paloa muuttaa maailmaa ja yhteiskunnassa vaikuttamisen halukin on vaimenemassa sille asteelle, että kunnissa valtuustojen kokouksiin työnneskelee rollaattorilla joku vanha puoluesihteeri -jos muistaa enää kunnantalon alaovella, mihin olikaan matkalla.
Onko tuo nyt mikään uusi oivallus?
Tutkimusten mukaan olisi kasvamassa sellainen sukupolvi joka nuljauttaa itsensä pois rahankeruupisteiden jonoista ja kauppojen kassoilta. Että mukamas oraalla olisi jo sukupolviklusteri, joka suuntaisi bootsiensa kärkiä kohti ekoyhteisöjä ja omavaraistaloutta. Omiin punaisiin tupiinsa leikkimään originellia Epikurosta Portimojärven taakse Ranualle tai Nurmeksen kylkeen Egyptinkorpeen.
...tähänkin ekotuoksuiseen pihaan kun käsistään kätevät villapipolökäpöksyt skeittilaudoillaan kurahuttavat ja alkavat vaikka kattoa emeroimaan...Satoja kertoja ovat tiedotusvälineet minunkin elinaikana kuvatunlaisista liikehdinnöistä uutisoineet.
Mutta ennemmin haluttaisi tietää, missä nämä tämmöiset hallintotieteiden maisterit oikein itse kulkevat?
Kuka heidän aivokalustoaan manipuloi?
Katselevatko he lainkaan omin kustannuksin hankittujen lasien lävitse tätä törkyistä maailmaa?
Mitä tällaisille maistereille suuhun lusikoidaan?
Mitä ja mihin he kakkivat?
Muuallekin kuin älyttömiin lehtikirjoituksiinsa.
Turhan toivon ylläpitämistä koko "Kohti kestävää kulutusta" -artikkelisarja jos siinä tämmöisi näkyjä esiinilmennetään. Yhtä turhaa kuin säilyttää jotain museotietä raiskatun metsän keskellä, metsämuseota hakkuuaukion napana tai mammutinmuumiota pakastimessa.
Ainahan niitä joku käy vilkuilemassa vitriineissä; maksavat pääsymaksun, poistuvat, unohtavat.
Elämäntapaintiaaneja, niitä on aina ollut kuten kylähullujakin, mutta eivät ne ole koskaan maailmanratasta ahneuteen vihkiytyneen ihmisapinan osalta saaneet "kestävän kulutuksen" tielle.
Ekoyhteisöjäkin on ollut iät ja ajat. Kuten on ollut kaikenlaisia opiskelijakommuuneja, "yhteisiä" ja keskusjohtoisia valtakuntien kokoisia kolhooseja, vankileirien saaristoja, nudistirantoja ja kukkaiskaupunkeja. Yksi, vapaaehtoisista kuivan leivänkannikan järsijöistä koostuva hedonistien joukko majailee osan vuotta Arkadianmäellä Helsingissäkin.
Kiinassa polttivat oopiumia siihen vihkiytyneet looshien jäsenet ja haareminruusut olivat rikkaiden arabien hedonismin harjoittamisalustoina, mutta että "yksilöllisten kevytaktivistien askeettista hedonismia"!
Ei markkinavoimat anna sellaista laajalti sallia. Sen koura on jo niin tiukasti kiinni kuluttamiseen tottuneen lajin niskavilloissa, että pyristeleminen on turhaa.
Jokunen Pentti Linkola paineentasaajana vielä sallitaan, mutta jos liikehdintä kohti ekologista kuluttamattomuutta äityisi kokonaisia kansakuntia koskettamaan, vaikkapa EU-Suomea, niin Brysseli kääntäisi äkkiä natoiset tykinpiippunsa kohti ja karjaisisi meille niin tutun turvallisesti että "Rukiver!"
Lapsenmielisten, homeisia lutikkalinnoja pääkaupungin ei-toivotuilla asuinalueilla valtaavien roskiskeräilijöiden joukot ovat sellainen marginaaliryhmä, etteivät ne sen kummemmin hetkauta jätelavoja vuokraavien firmojen taloutta.
Yhtäkään vallattua autiotaloa niistä kymmenistä, ellei jopa sadoista, en yli kahdentuhannen kilometrin pyörämatkani aikana nähnyt menetetyllä maaseudullamme. Luulen, että ekohedonistien kaularangan juureen tökkäävä ensimmäinen itikka ajaisi tällaiset talonvaltaajat takaisin spreijattuihin betonilähiöihinsä hautumaan. Saatika että heidän pitäisi valtavien mäkäräparvien sekaan kumartua pottupellon multaukseen...
Enkä mä enää tiedä mitä muuta sanoa tällaisten typeryyksien lukemisen jälkeen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti