torstai 31. heinäkuuta 2008

Valjastettu ajattelija

Onko edes Teuvo Abell, suomalainen "muuttolintu", vapaa vaikka on sanoutunut irti yhteiskunnan kaikista rasitteista, asunnosta, terveydenhuollosta, jäsenkirjoista, kirkoista ja... ajattelustakin? (Kuva ja nimi julkaistaan ao. henkilön luvalla)

Harhaa se, että voisi olla vapaa-ajattelija. Että edes antiikin "vapaat miehet" olisivat sitä olleet. Riippumaton ajattelu on yhtä suurta luulottelua kuin makoisat unet tuulessa huojuvien puiden väliin viritetyssä riippumatossa.

Aivosi ovat aina sidosryhmiesi mielipiteiden vanki. Viimeistään alitajuntasi huussinvahdit suodattavat sanottavasi julkaisukuntoon.

Repimällä puolue- ja ay-jäsenkirjasi, metsästys- kalastus- ja ajokorttisi, eroamalla kirkosta, verottajasta ja asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyydestä, et pääse vapaaksi ajattelemaan omiasi. Vaikka minnekään et luovuttaisi kymmennyksiäsi mahdollisista tuloistasi, eivät ajatuksesi vapaudu omaan käyttöösi.

Vapaa-ajattelijat ry:n jäseneksi liittymällä varmistat viimeistään silloin, että aivojesi ajatusvirrat ovat altaisiin padotut, niiden mahdolliset tuotokset ohjauskeskusten kautta siivilöidyt, jyväset eroteltu akanoista.

Ei vapauteen ihminen pääse kun tänne on syntynyt. Pääsi ympärysmitta, paino ja pituus vangitaan heti tiedostoihin kun kohdusta olet hämärään synnytyssaliin kinaisin ihoin tuskalla työnnälletty. Ensimmäiset pisteesi ruksaa kätilö vihkoonsa ja nipsauttaa muovisen tunnistenauhan ranteeseen, onnittelee äitiä, isää ja vie kylmästi kalahtelevan, rosterisen istukka-astiasi laboratorioon tutkittavaksi.

Siitä alkaa kahleinen elämäntiesi neuvolakäynteineen, syynättyine kehityskäyrineen ja lukemattomiin tiedostoihin kirjaamisineen.

Äiti ja isä iskostavat sinuun omat käsityksensä maailmasta, ukit ja mummit omansa. Tädit, sedät, kaimat ja kaverit nykivät omiin suuntiinsa, kerho-ohjaajat ja opettajat probagoivat hyviksi uskomiaan, opetushallituksen hyväksymiä elämisentarpeita aivojesi riesaksi.

Jos jollakin ihmeellisellä tavalla pääset omintakeisen ajattelijan kirjoihin, osaat sopivasti esittää uudesta kulmasta maailman ikivanhat "totuudet", eivät aineettomat ajatuksesi silti edes kuollessasi vapaaksi pääse.

Jos sinusta kasvaa elämäsi häkissä suuri ajattelija jota siteerataan kaikissa käänteissä, olet jo eläessäsi näiden siteeraajien kahleissa, palkittavana ja jumaloitavana. Jalkojesi juuressa kärttävät lauseittesi makupaloja kaikenkarvaiset opetuslapset kuin kapiset rakit kuolaten ja toisiansa näykkien.

Ja kun kuolet, tomumajasi loppuunkalutut rippeet kahlehditaan aidatun hautausmaan valtavan kivipaaden alle ja kullatuin kirjaimin hohtavat siinä vankinumerosi; syntymä- ja kuolinhetkesi. Loputkin vapauden illuusioistasi veistetään graniittisen patsaan hahmoon joka nimeäsi kantavan torin tai puiston laitamille, tai kirkon kivijalan viereen ikuisiksi ajoiksi on jämähtänyt.

Kirjailija Eino Säisä niitattuna graniittiin Iisalmen Vanhan kirkon kivijalan juurelle.

Vapauteen eivät pääse edes mahdolliset, aineettomat "vapaan-ajattelijan" ajatuksesi. Ne etsintäkuulutetaan, niiden perään lähtevät palkkionmetsästäjät, ne väijytetään, otetaan kiinni ja kahlitaan miljoonien kirjojen ja ajatuskokoelmien kovien kansien väliin kuin rikolliset kylmiin vankityrmiin.

Ja vain parhaassa tapauksessa ne unohdetaan.

Ei kommentteja: