Maailman talousjärjestöissä yksilö on yhtä kuin halkaistu atomihiukkanen jota oikeasti ei ole olemassa. Pilvenpiirtäjien toimistoissa tunteettomat palkkalaiset piirtävät miljardeista hiukkasista koostuvaa, niiden värittämää sähköistä kilometrikäyrää muuttujat huomioiden. Kylmäävien kirjainyhdistelmien, kuten WTO, OECD, UNCTAD -loosheissa pohditaan prosentein kuluttajien (=ihminen) mielenliikkeitä rahavirtojen alkulähteillä. Atomihiukkasille itselleen vilautellaan kestoirvistyksillä varustettuja G-mies kuvia panssarilasien takaa pari kertaa vuodessa tai aina, kun tulee aika laittaa käyrät uuteen asentoon.
Meillä Suomessa Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tehtailee tilastoja nimensä mukaisilta aihealueilta. Takavuosina, muutama hetki sitten kun edellinen, täyden latingin lamapommi laskeumineen sairastutti kansaa köyhyyden syöpään etäpesäkkeineen, sen tutkijat saivat kokojyväleipänsä tutkimalla (kas kummaa!) köyhyyttä. Valtion palkkalistoilla he laativat vesissäsilmin viiltäviä käyriä köyhyyden olomuodoista lapsiperheissä, vanhuksien, työttömien ja yksinäisten kodeissa. Kurjuuden tutkijat, karjalaiset, ritakalliot ja heikkilät rakentelivat kokouksia, tiedotustilaisuuksia, kirjoittelivat kirjoja ja kolumneja ja kävivät esittelemässä köyhyystilastoja Arkadianmäellä. Tehtailivat siinä sivussa matkalaskuja suunnatessaan bootsiensa kärkiä köyhien keskuuteen maakuntiin tai Hurstin leipäjonojen viereisiin piirtoheitinkabineteihin kermaleivoskahvien ryydittämiin, köyhyyttä käsitteleviin tilaisuuksiin.
Nyt, kun on tulossa jälleen uusi lama-aalto, ovat uudet ja vanhat tutkijat kiireellä laatimassa apuraha-anomuksia tulevia köyhyydentutkimusprojektejaan varten. Sitä ennen Kansanterveyslaitos, johon Stakeskin tulevana vuonna fuusioituu, panee alulle tutkimuksen niistä, jotka tuhoavat itsensä ja läheistensä elämiä törmäämällä autoillaan rekkojen keuliin tai hyppäämällä junien alle. Tutkijat haastattelevat omaisia ja kuljettajia, jotka silmätysten ovat näitä asioita kohdanneet. Ynnäävät itkut, arkkujen ja hautapaasien hinnat sekä menetettyjen työvuosien saldot yhteen kauniiksi käyriksi tai palkkirivistöiksi piirtoheitinkalvoille. Kirjoja julkaistaan, kolumneja kirjoitellaan ja haastatteluja annetaan. Tutkimusmäärärahoja lisätään, uusia virkoja perustetaan ja niistä päättävien päät painahtavat iltaisin höyhentyynyihin tyytyväisinä hyvin suoritettujen toimenpiteiden jälkeen.
Näillä samoilla hetkillä, kuten eilen ja huomisesta eteenkin päin tilastoja tutkimaton, tutkijoista piittaamaton , köyhä, sairas, masentunut, työtön tai muuten vain kyrpiintynyt tilastohiukkanen jatkaa rekkojen alle ajamistaan, itsensä ja läheistensä haulikoitsemista, köyden voitelua, ryyppäämällä kuolemista, perheen pieksemistä ja äänestämättömyyttään.
Ja vain tilastot elävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti