sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Gazaan synnytetään "enkeleitä"...

...kuten Groznyista 10.12.1994 alkaneessa kansanmurhassa johon operaatioon käskyttäjinä toimivat puliukkopresidentti Boris Jeltsin juopottelutovereineen ja jonka jatkon on taannut yltiöraitis Vladimir Putin Kremlin kravattiherroineen.

Niin yksinkertaista kokonaisten kansojen tappamisen alullelaittaminen on ja sen jatkaminen niin, että maailma vaikenee kuin Kosanin kohina hanojen säätelijöiden tahtojen mukaisesti Ukrainan liepeillä.

Juoppohullujen alullesiittämät kaukasuksen psalmit on kirjannut ylös norjalainen Åsne Seierstad kirjaansa "Grosnyin enkelit". Se on "terveellistä" lukemista nyt, kun toisenlainen "sivistysvaltio", demokratia ja jumaliensa valitsemat murtavat ehtoollisleipänsä rypälepommilaatikoiden kansilla ja käyvät pienempiensä kimppuun Gazassa.

Minulla ottaa niin sydämestä tämä kaikki.

Pukiessani lapsilleni hauskoilla lauseilla koristeltuja paitoja ja kun silmäni ylös nostan, tuijottaa televisioruudusta hätääntyneen pikkupojan silmät tuhotun kotitalonsa raunioilla.

Kuinka kaikki, sodasta vapaat yksilöt joilla silmät ja korvat on ja ehkä joitain ajatuksenhiutaleitakin päissä ajelehtii, voivat nukkua tällaisen maailman verisessä, lapsien irtimurskaantuneita jäseniä, päitä ja suolenpätkiä olevassa sylissä?


Onko unenne rauhaisaa? Näettekö edes painajaisia vai pelkäättekö niin kovasti mielennyrjähtämistä, ettei edes tukahtunutta nyyhkäisyä avuttomien puolesta huuliltanne pääse?

Me kaikki, jotka vaikenemme emmekä toimi millään tavalla näitä alituiseen uusiutuvia tapposessioita vastaan, olemme yhtä lailla syyllisiä kuten olivat syyllisiä ne kansat, massat, yksilöt ja päättäjät, jotka ummistivat silmänsä ja korvansa kun toiseen maailmansotaan johtaneet tapahtumat alkoivat.

Kuva 12.1.09 Hesarin Gaza-uutisista jossa kerrottiin israelilaisten sotilaiden uusista uroteoista.

Muistakaa, että niissä kassajonoissa, joiden pituutta päivittäin kitisette, kitisee kanssanne sellaisia yksilöitä, joiden mielestä sodasta Euroopassa on kulunut jo liian kauan...

Ei kommentteja: