maanantai 5. tammikuuta 2009

Minulle eivät enkelit ilmesty

Eivät minulle ilmesty synkkinä syysöinä pirut eivätkä perkeleetkään vaikka millaisessa korvessa vaeltaisin. Jumalille on käynyt samoin; aivoissani ei ole niille sijaa, hippokampukseni värähtelee vain sille, minkä näen, maistan, haistan tai tunnen.

Ihmisen on siltä osin helppo olla kun henkiolentojen hautajaiset ovat ohitse. Henkiolentojen, joidenka siemeniä jo vauvojen päihin kastevedellä läträten itämään kuokitaan.


Minä en tarvitse jumalia joita tappajat ovat aina rukoilleet valistamaan kasvonsa puoleensa. En tarvitse jumalia, jotka lastenmurhaajille anteeksi ovat aina antamassa.

Heretkää jo hourimasta tekin, joiden on päivä päivältä vaikeampi käsiänne ristiä nähdessänne sen, mitä ihmisten pojat sukupolvesta toiseen taistelutantereilla tekevät.

Kun katson tätä maailmaa Kaukasukselta, Afganistanista, Aasiasta, Lähi-Idästä, Afrikasta, Intiasta tai Pakistanista kantautuvan ruudinsavun ja sotimisen melskeen lävitse, en tunne rukoilemisen tarvetta, vain pelkkää alakuloista vihaa ihmisperkeleen vuoksi. Kun tänne saakka kuuluu lasten itku, äitien hätä ja sakeana leijaileva mätänevien ruumiiden haju en voi muuta kuin kieltää ääneen sen, minkä olen jo kauan tiennyt, eli kaikenlaisen jumaluuden läsnäolon tässä maailmassa.

Minulle sama, mitä uskontoa sotaakäyvät osapuolet tunnustavat tai minkä värisiä he ovat. Laitan sotilaspukuiset kylmästi samaan sumppuun ja kusen päälle; kuten he ovat valmiita tekemään ruumiille joita sotansa tuottavat. Eivät aseisiintarttujat, lapsien ja avuttomien murhaajat ja raiskaajat tarvitse puolesta puhujia, päidensilitystä eivätkä minkääntason hyväksyntää. Eivätkä he missään nimessä tarvitse sotatraumojen purkajaisiakaan kaiken osaltansa ohitse mentyä.
Mitäs läksivät!
Pirskotelkoot he vain pyhiä vesiään tykinputkiensa päälle, polttakoot suitsukkeita taisteluunlähtiäisissään. Suudelkoot nämä gladiaattorijuudasten suut jokaista pommia erikseen hornetiensa siipien alla ja toistakoot heidän huulensa psalmien säkeitä lähettäessään rypälepommiterttuja lapsikatraiden ylle räjähtämään.

Ei kommentteja: