sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Oikea asenne

Olen kolme vuotta, mutta joskus, kun haluan najjata, näytän uteliaille kieltä ja viittä sojmea ja sanon "viiti".

Minulla olisi kiije kasvaa koska isoveljet yltävät saunassa jo laipioon kun nousevat ylälauteilla seisomaan, ja vielä niin, että joutuvat kumajtumaan, että mahtuvat. Minulla vasta tukka hipoo pyykkinajuja lauteiden yläpuolella. Isosisko ei edes yjitä enää lauteille seisaalleen koska se on jo kymmenen. Eikä se halua enää käydä edes saunassa meidän poikien kanssa. Sitä en ymmäjjä, mutta ihan sama  koska minä osaan ajaa polkupyöjälläkin jo iliman apujattaita!

Iskällä oli syntymäpäivät. Tein iskän kanssa täytekakun. Kakusta piti tulla semmoisen ukon näköinen joita iskä piijtelee sinne sun tänne, mutta enempi siitä tuli pingu. Siis pingviini. Laitettiin sille suklaasta napit takkiin,  söjsselistä housut ja takki. Iso kejmanenä sille tuli ja silmiksi punaiset hedelmäkajkit. Suuhun laitettiin kynttilä ja molempiin käsiin kans. Iskä haluaisi olla saman ikänen kuin minäkin, mutta kyllä se tasan viisikymmentä vuotta vanhempi taitaa olla. Sitten otettiin kakusta valokuva.


Ja viejaat tulivat. Minun ystävätytöt ensin ja niiden pitkä velipoika Kojsey. Se on vasta 17, mutta kohta kaksi metjinen. Tytöt ovat pienempiä, ehkä kymmenen senttiä tai jotain. Pitkiksi tytöiksi iskä niitä sanoo, enklanniksi tallgijls, vaikketta uskokkaan, että sitä kieltä ossaan. Lapiokin äännetään leipio, senkin tuutikit! Nämä tytöt ovat tulleet Kambodzasta vaikka aluksi luulin, että Kompostista joka on tuolla meidän pihanpejällä. Ne joskus puhhuuvat (kuulema) khmejin-kieltä ja siitä kyllä en ymmäjjä puolta lujaustakaan, mutta mukavaa se on kuunnella.
Minä aina annan pusuja mun ystävätytöille, mutta sitä ei saa kenellekään kejtoa. Eikä sitä, että tytöt halivat minua niin paljon, että ihan hävettää (mukamas).
Mutta oikeesti mun pajas kaveji on Kojsey kun se jaksaa pitää selässään ja joikotella ja olla piilosta, vaikka ei sitä kyllä vaikea ole löytää kun ainakin jalat näkyvät meni se minkä taakse tahansa piiloon.

Iskä puhuu aina politiikkaa tai jotain niiden isän kanssa. Hun Senistä ja Sam Jainsysta viimeksikin. Minä en tiedä, ketä ne ovat mutta sama sillekin! Jostain menneestä puhuivat kejjan monta tuntia ja luulin, että pejunakattilan kiehumisäänestä;  polptpolpotpolpot. Kun Amajith oli tulkkina siinä välissä, niin tuntui, että monneen kejtaan samat asiat leiju ilimassa.
Mutta juhlat olivat kuitenkin kivat kun sai jiehua paljon ja kiipeillä vaikka uunin päälle. Minusta tuntuu, ettei iskä itselleen niitä jäjjestänyt vaan meille kakajoille. Semmoisen lapsellisen kakunkin halusi, ja kajkkeja, ja limppajia. Paitsi että se shamppanja taisi olla isä-Moeun kanssa juotuna hyvää. Iskän silimät ainakin kiilsivät niinkö veen pinnalla kelluvat öljyläntit... vajsinkin sitten, kun Zojica antoi balkkanilaisen halauksen iskälle (äiti otti kuvan).





Huomenna myö lähetään Outokumpuun. Viijään mun ystävätytöt sinne kun niillä loppuu syysloma ja koulu alkaa. Sitten on taas vain ikävä, mutta onneksi Kojsey jää ja käy joskus leikkimässä mun kanssa kun omalta koulultaan kejkiää.

9 kommenttia:

Raili kirjoitti...

Lapsilla on usein asennetta! Hauska synttärikertomus! Minunkin tyttäreni 4-vuotiaana, keskusteltuaan ensin vakavia kuolemasta isoveljensä kanssa, totesi naama kirkastuen: "Mut ois se kiva kuolla nahka päällä, vois pomppia pilvissä."

Näitä elämän syviä viisauksia onneksi kuule päivittäin töissä.... esim. joku viikko sitten opin että sukupuutto tarkoittaa sitä kun puut on herkässä asennossa niin ettei ne kaadu.....siitäkin olin aiemmin ollut ihan tietämätön.

Vielä aiempaan juttuusi viitaten ja vinkkiisi lukitusta eteisen kaapista parien karkaamisen estämiseksi. En raaski teljetä ovea...tuo takkuturkki kömpii aina aamulla asemapaikalleen kun lähden töihin ja on aina valmiina könyämään sieltä ulos häntää heiluttamaan jos vaikka puolalainen rikollisliiga tulisi täyttämään pakettiautonsa vanhoilla kuvaputkitelkkareilla ja kierrätystuoleilla ja muulla laatukamalla. Vielä jos löytäisivät kaapista nakinpätkää taskun pohjalle niin saisivat kaupanpäälle kelpo vahtikoirankin. Kasvattajalla, jolta aikoinaan tämän cairnin hankimme, oli ulko-ovessa kyltti, jossa oli tällaisen koiran kuva ja teksti: pelasta päiväni, murtaudu tänne.
Sitä paitsi olen saanut pitkään villakangastakkiini koirankarvareunuksen nylkemättä ainuttakaan viatonta luontokappaletta.

Valto Ensio kirjoitti...

Laili, minä vastaan kun iskä ei ehi. Se lämmittää saunaa, takkaa ja meille luuantähteitä. Isotveljet leikkivtä piilosta ja sotkeevat paikkoja. Pelkele! (Tuon sano iskä) Äiti tekkee läksyjä, se lähtee peljantaina Vaasankouluun.

Minä kävin iskän kanssa Outokummussa. Ajettiin Unimäen kautta mennessäkin kun peläkälly oli täynnä lojua, semmosta, joka pallaa hyvin pimmeellä nuotiossa. Lautapuuta, lisuja ja kuolmalavoja. Joku tynnölikin mukana ja yks lehtihalava.

Outokummussa iskä vaihtoi pitkille tytöille kattolampun olohuoneeseen, minä katoin sillä aikaa vähän viteota, mut sitten ajelin vain Amalinin kanssa matolla pikkuautoilla. Kelkesin minä pissillekin vessaan. En talvihe paljon vaippoja ennään, paitsi yöksi. Amalith olis laittanut luokaa, mutta meillä oli vähän kiile kun oli huono keli ja piti joutua takasin Unimäkkeen. Oli meillä eväitä matkassa, piilakkaa ja maitoo ja makkalaa. Banaaniakin oli. Yks auto oli Kaavilla mennyt ojjaan ja sitä hinas laktoli pois. Iskä ajoi ihan hiljaa niin ei sattunut mittään. Minä vähän nukahinkin siinä, mutta sitten heläsin ja sain ajjaa Unimäen tien mökin pihhaan asti iskän sylissä.

Unimäessä oli ihan pimmeetä. Iskä laitto kaasuvaloihin tulet ja lyhtyyn ja kynttilöihin kans. Hujjausta ei lämmitetty kun sinne tehtiin kesällä Saabin vanteista kiuas ja se lämpiää niin hittaasti.

Nukuin iskän selän takana. Siellä on mukavaa vaikka iskä vähän täliseekin kun se kuolsaa.

Sitten aamulla syötiin puuloo ja leipää ja iskä joi kahvia. Sen jälkeen pulettiin peläkällyn kuolma, käytiin metsässä kävelemässä ja vielä laitettiin tlamboliini talavehtimaan tiipiihin.

Sitten käytiin Lautavaalan leipomosta hakemassa leipää ja munkkia ja pikkuisen aikaa leikin Epeliinan kanssa Soilan luona ennen kuin lähettiin ajamaan kottiin. Soila on minun isosisko, silleesä puoliksi, vaikka aina se on kokonainen ollut kun oon sen nähnyt.

Nyt sitten ollaan iltapäivä oltu kotona, käyty Puukeskuksessa, siellä saa automaatista hyvää kaakaota, ja siinä yhessä toisessa puukaupassa jossa on vain isoja kiljaimia. Iskä osti listoja ja höylälautaa kun meiltä niitä puuttuu vähän sieltä ja täältä.

Eipä mulla nyt muuta. Mennään saunaan ja sitten aletaan nukkumaan. Iskä keltoo valmaan pikkukalhu talinan jos minä pyyvän.

Hyvää yötä.

Riku Riemu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Riku Riemu kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Riku Riemu kirjoitti...

Moro iso Gee!

Muistathan että jouluun on enää pari kuukautta.

Kun oikein ajattelet, tiedät että ne vanhemmat ostavat sinulle vaatteita muutenkin, et sinä niitä joululahjaksi kaipaa.

Kirjoita heti Joulupukille korvatunturiin ja kerro, että olet ollut oikein kiltti! Sen vuoksi hänen ainoa mahdollisuutensa ja velvollisuutensa on lähettää paljon oikein isoja ja kalliita lahjoja.

Omaa autoa tai lentokonetta et tarvitse, koska olet vielä varhaisnuori, mutta esimerkiksi vain sinua varten tehty kermakakku olisi paikallaan. Sellainen iskän kokoinen. (JA SIITÄ EI SITTEN MUUT SYÖ!)

Ja sanot kirjeessä Joulupukille vielä, ettet voi syödä paljoa karkkia ja suklaata, koska olet niin nuori - sata kiloa riittää oikein hyvin joulun pyhiksi!

Riku-setä
Maailmanranta

Valto Ensio kirjoitti...

Liku Liemi, nyt sinä nallaat, ei sata kiloa kalkkia liitä edes telineiksi! Vai miten pienillä pusseilla sinä minun ikäisenä mukamas tulit toimeen? Ja kyllä minä oman lentsikan taltten, ja ihan oman autonkin. Helikopteli olis kans hyvä. Isän kokoinen kelmakakku olisi tosi hyvä juttu. Puottasin sen sieltä helikoptelista jonkun kaljuun.., vaikkapa iskän kun Kekkonen ei kuulema ole enään elossa. (Kuka se muuten oli?)

Iskä nukahti vaikka minunhan se piti.., hiivin pois sen selän takaa eikä se huomannut mittään. Iskällä on jo niin huono kuulo, että vaikka ilimapallon paksauttaisin sen kolvanjuuressa, niin ei se helläisi. Mutta silleen saa iskänkin helleille kun nennään työntää höyhenen.., tai tiskipöydän laijalle unohtuneen, likaisen tiskilätin, hih hih. Pienempänä minä istuin kakkavaipan kanssa sen naamalle jos ei muuten helännyt...

Mitä Liku-setä siellä maailmanlannalla teet? Et kait vain maalaile sitä? Jos maalaat, niin viuletiksi, siitä välistä minä tykkään. Punainen on ihan tylsä, ja vihlee, eikä kokomustakaan minua kiinnosta pelsunluskeesta puhumattakaan.

Viuletin linnalla olen joskus tykännyt halmaasta, niin kuin nyt syksyllä pienellä satteella. Tästä kulkee joskus ohitse yksi pullojenkelääjätäti ja sillä on ihan viuletti nenä, ja se on iso! Sillä tätillä kasvaa muutama paksu, musta kalvahaivenkin leuassa ja siksi se on aika pelottava joskus vaikka ei se meille lapsille sano koskaan mitään. Sen nenä valmaan haistaa kaikki tyhjät pullot kilometlin päähän koska sillä on niitä muosvipusseissa aina, ja paljon.

Semmonen nenä olis hyvä itelläkin, mutta niin, että se haistasi, milloinka luoka on valamista tai minne kalkkipäivän kalkit iskä tai äiti on piilottanut.

Telveisin G

Raili kirjoitti...

Terve Gee,
Kiitti vastauksestasi. Isot ihmiset on just tuollaisia...hosuu ja touhuilee koko ajan eivätkä ehdi tehdä mitään. Ja sitten nukahtavat ja nukkuvat kuin raadot eivätkä herää jos ei niiden sieraimiin työnnä kaikenlaista. Sinä kyllä selvästi hallitset nuo herätyshommat. Minäkin olen joskus vanhoissa elokuvissa nähnyt miten pökertyneitä naisia elvytellään löyhyttelemällä sellaista hajusuolaa nenän edessä. Sinä näköjään tiedät, mikä tuoksumaailma vaikuttaa isoihin miehiin piristävästi.

Minä haluaisin Gee sanoa sulle yhden asian. Minusta sinä olet tosi lahjakas, sinulla on tuoreita näkökulmia asioihin ja selvästikin tiedät mitä haluat elämältä...ja joulupukilta. Sinä kirjoitat tosi hyvin (ehkä jopa isääsi paremmin...mutta ei kerrota sille, ettei tuu paha mieli...ihen symppis-tyypiltä kuitenkin vaikuttaa). Mutta kun taas seuraavan kerran saat iskäsi nukahtamaan, niin anna sen vaan nukkua...älä työnnä sen sieraimiin vieraita esineitä tai sitä itseään, anna nukkua vaan. Ja sitten hiippailet sieltä selän takaa iskän koneelle kirjoittelemaan. Voisit vaikka maailman nuorimpana henkilönä kirjoittaa itse oman elämänkerran (siis niinkuin osa 1). Sulla tuntuu olevan niin huisin jännä elämä että juttua varmaan riittäis.

Mr Gee kirjoitti...

Hi hi Laili! Iskä on päiväunilla nyt, nukkuu nalle kainalossa sohvalla ja joku kilja on sillä naamalla. Minä olin leikkimässä automatolla, isot veljet ja Talu, isosisko joka tuli tännään, ovat ulukona naapulin poikien kanssa. Äiti on kaupassa, tai jossain.

Kun kellan sanoit, menin ja tein itelleni blogisivut. En minä tiijä, kelkeänkö kaikkea kiljottaa, mitä mulle joka päivä sattuu, mutta ylitän aina silloin, kun iskältä silmä välttää. Äiskä tekkee vain läksyjä, niin se ei huomaa.

Tännään mulle sattu semmosta, että kun ukki ja mummi tulivat käymään, minä kiipesin sohvan selkänojalle ja hyppäsin käytävänmatolle, niin paljaihen valpaihen alle jäi leikkiauto ja tuli pikkuinen haava sinne.

Mutta nyt, kun mulla on oma blogi, niin sinnehän minun pittää kiljottaa eikä tänne iskän lootikkoon....

Mutta pitihän minun tulla ilimottammaan...

Saattaa olla, että lainaan iskän kamelaakin ja ota tillintallin kuvia sillä alaviistosta yläviistoon... Jos ossaan vielä ne blogiini laittaa niin hyvä sekin. Mutta kaipa, koska iskäkin ossaa...

DElilah kirjoitti...

Kuulehan 3-vuotias, sinusta kasvaa vilauksessa aikuinen. Olehan nyt vaan onnellinen, kun saat olla huoleton lapsi. Tosi hienon kakun leivoitte, en toista noin hienoa ole tainnut ennen nähdäkään! Isäsi on viisas mies, kun antaa maailmasi avartua yli rajojen ystävienne avulla. Ennakkoluulot häviävät, kun huomaa, että me ihmiset olemme pohjimmaltamme samanlaisia ihonväristä tai kielestä huolimatta. Kaikki me kaipaamme hyväksyntää ja rakkautta. Kaikkea hyvää Sinulle ja koko perheelle.