Mutta. Blogisivustothan ovat jo lyhyen historiansa aikana muotoutuneet kovin itsekeskeisiksi päiväkirjanlehdykäisiksi joille me, ylitsekäymättömiksi hengenjättiläisiksi itsemme tuntevat, niin isot kuin pienetkin tappiset kirjoittelemme luullen synnyttävämme jotain vallan kuolematonta.
Koskapa maailmanaikaan kirjoittavalla ihmisellä onkaan ollut näin rajatonta areenaa harrastaa ankaraa painiansa sanataiteen kanssa!
Mitä sanoisivatkaan E. Hemingway, W. Faulkner, C. Dickens, J. Joyce, K. Päätalo, P. Haanpää tai Timo.K.Mukka? Olisiko heitä ja kaltaisiaan kirjailijoita edes syntynyt näin helpossa puristuksessa? Mutta mie silti jatkan kuin "Kutsetin" mies juoksuain. Piirrän ainaskin aloittamaani "Sauvakävelyllä"-pilapiirros sarjaani!
Se juontaa juurensa ammattiini. Olihan rakennuksilla joskus aivan mahtavasti tilaa piirtää ihan mitä tahansa. Gybroclevy-seinät olivat parhaita pehmeähkölle timpurinkynälle. Muisti vain, ettei ikinä erehtynyt piirtämään tussilla. Sen jälki ei nimittäin peity millään maalilla, ei kymmenenkään sivelykerran jälkeen. Kokeiltu on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti