tiistai 28. elokuuta 2012

Tunturitango-vanhusta jälleen pakkailin...

...kun uudemmalta Tunturilta taittui luonne viimeisimmällä vaaramaisema-lenkillä: ketjut, polkimet ja vaihdepakka paskana. Huolto monta sataa saatanan euroa!

Mutta Tango onkin viimeisiä merkiltään, jotka on valmistettu Suomessa.
Kuulumisiin muutaman sadan kilometrin perästä...

9 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Meillä on poijan ikivanha Tunturi tuolla parvekkeella puoliraatona, sellainen 1-vaihteinen retkipyörä. Se on tällä hetkellä osavarastona, mutta poika kuulemma on haikaillut, että eikö sitä saa kasaan uudestaan ja mökille.

En tiedä mikä sen nimi on, ei siinä ainakaan Tangoa lue.

Enkä ole tajunnut sitä että Tunturitkin tehdään muualla. Meillä taitaa olla pelkästään kussakin maassa valmistettuja pyöriä, eli Tunturinraato, Crescent, Peugeot, Husqvarna ja Jopo. Niin ja Torpedo. Sitten on vielä yksi jossa lukee Rautaruukki, josta me ei olla varmoja että mistä se on peräisin.

Suomessa on ollut monia pyöränvalmistuspaikkoja ja me asutaan kahdessa, kesällä Alavudella ja talvella Vaasassa. Eikä niissä enää tehdä ainuttakaan pyörää. Alavudella oli viisi pyörien kokoonpanotehdasta vielä joskus 50-luvulla.

Osia tehtiin ainakin Tampereella ja paljon. Ja tietysti Ruotsissa, niitä tuli tästä Merenkurkusta laivoilla tänne.

Olen kuullut että Kiinassa valmistetut eivät ole hintansa väärttejä. Edes sen suht. halvan hinnan.

Ripsa kirjoitti...

Sori, siis tuo Tunturi on 12-vaihteinen, jäi yks kirjain puuttumaan.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Olen tällä hetkellä teltassa erään sinunkin asuttaman paikkakunnan suuren, kaunisnimisen järven rannalla... 2 aikuista ja kolme väritykseltään vielä harmaata joutsenta lensi tuohon rantaan toitottamaan! -piti välillä kurkata lävestä niitä.

En jaarittele tämän pitempään. Kännykästä loppui jo akku eikä miniläppärikään kauaa akullaan tuhise. täytyy viritellä tulet, keittää aamukahvit ja lähteä polkemaan ja etsimään latauspaikkaa, vaikka lysti olisi tehdä joskus matkaa kuin ennen, ilman mitään yhteydenpitovälineitä.

Valto Ensio kirjoitti...

Niin ziis Ripsa, yritäpä arvata tuo "kaunisniminen järvi". Ollaanko samaa mieltä asiasta.

Ripsa kirjoitti...

Valto

nyt täytyy jättää nimi muhimaan aivoihin, siis kysymysmerkkinä. Sukevalla on ollut järvi, sen tiedän, ja julmetusti suota. Mutta nyt en muista järven nimeä, vaikka tiedän sen.

Äh. Olen selvinnyt useastakin kamalasta kokeesta koulussa aikoinaan nukkumalla esim. matematiikan yhtälöiden yli. Ja aamulla kaikki on ollut selvää.

Lappajärven rannalla olen asunut kyllä kans. Mutta et sinä ole mitenkään ehtinyt tässä ajassa sinne asti. Ja onko se kaunis nimi, ei minusta erityisemmin. Kertoo ehkä paikan menneisyyden, mutta tutkijat ovat eri mieltä siitä, onko alueella asunut lappalaisia.

Saame ja suomi ovat sukulaissanoja, mutta milloinkahan ne ovat tarkoittaneet samaa ja ihmiset ovat puhuneet niistä? Ei aavistustakaan.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Läksin matkaan junakyydillä, että sen verran helpotusta. Eilen istuin sen kaunisnimisen järven kaunisnimisen paikkakunnan torilla jossa nimistä huolimatta tekivät hirmutöitä 1918.

Nyt olen edennyt sieltäkin jo hyvän matkaa poispäin mutkaisia, hiljaisia, mukavia teitä ajellen ja istun erään isompien teiden risteyksen abc-asemalla aamukahvilla, sillä viimeöisen teltan paikalle ei voinut tulia viritellä nuotiokahvia varten. Olen siis ajanut tätä kahvia varten jo 20 km, eli 1,5 h. Lataan tässä samalla kännyn, kameran ja tämän läppärin akkuja. Syömisistä en aio maksaa, sillä minulla on vielä lähtiessä tekemääni kalakukkoaja voita eväänä ja pottujakin aion taas keittää kuten toissailtana kuutamonloisteessa.

Omenoita on muuten näillä seuduilla vähän jokaisen puutarhassa ja niitä kasvaa sopivasti aitojen ylitse roikkuvissa oksissa kulkurienkin haukata, että vihjeeksi tämäkin. :)

Varmaan nyt arvaat reittini, mutta ei ole pakko sitä ilmaista niin jää muillekin vähän jännitystä. :D

Ripsa kirjoitti...

Valto

Nyt kyllä lyö tyhjää. Kaunisniminen järvi, jonka rantaa olen asuttanut. Särkijärvi? Ei, ei sitä oikeastaan enää ole, se on kuivattu 60-luvulla vai oliko se peräti kuivattu myöhemmin, mutta hurja lintujärvi.

Mökkijärven nimi on Edesjärvi. Mutta ei se ole erityisen kaunis nimi. Siinä vaatimattomat ihmiset sanovat että on tuo nyt ainakin järvi. Tosin juuri sen järvenpuoliskon nimi on Nokuan selkä.

Nokua on kiinnostava nimi, se tulee Pirkkalan reittiä muinoin pohjoiseen soutaneilta hämäläisiltä. Siis 1000-luvulta. En tiedä mitä Nokua tarkoittaa.

Kangasalla asuin lähellä Ukkijärveä. Se Ukki on voinut tarkoittaa Ukkoa, missä tapauksessa se on muinaisen ylijumalan nimi. Mutta en oikein usko että olet painunut Hämeeseen. Miksi? Pääsisihän sinne junalla.

Jotenkin en kumminkaan usko että olisit hakeutunut pohjoisesta etelään.

Valto Ensio kirjoitti...

Ripsa

Et ole ASUNUT po järven RANNALLA, mutta PAIKKAKUNTA, jonka maita sen aallot hyväilevät, on sinulle tuttu lapsuudestasi. Eli Längelmävedestähän minä puhun ja minusta sen nimi kuultaessa on kaunis. Tietenkin kun alkaa ajattelemaan nimen alkuperää, se arkipäiväistyy.

Siis läksin kyllä Hämeeseen, junalla alkupyrähdys. Nyt olen suunnistamassa pois, pitelen sadetta parhaillaan, ehkä se on ohitse iltaan mennessä. Vaihteet ronksavat pahasti Tangossakin jo, mutta ehkä ne kestävät tämäm keikan... kännykkäkin mykistyi, onkohan laskut jääneet maksamatta? Verkkoa kuitenkin mokkulalle löytyi täydet palkit.

Ripsa kirjoitti...

Aijjaa joo. Längelmävesi tuolla vöin hopeisiin ho-ooh-ohtelee, ja Rooiineen armaiiseet aaaaallot sen rantoja ja hyväelee-ee-ee. Joo, viime joulukuussa laulettiin varmaan viimeistä kertaa vanhan lukion juhlasalissa koko vanhojen kaarti.

Oli se kyllä järkyttävää. Naapuritalon Maisa säesti pianolla.

Lauloin täyttä kurkkua eikä mulla ole enää nuottikorvaa. En tiedä mitä tarkoittaa Längelmävesi tai Roinekaan sen puoleen.Mutta L. on kyllä äänteellisesti nätti, olen samaa mieltä.

Niin, Valto, muistin että olethan sinä Hämeessäkin asunut. Olen tainnut nimetä sinut liian tiukasti pohjolassa asuvaksi.