perjantai 23. toukokuuta 2014

Allakan mukaan


15 aamua lähtöön. Tai iltaa riippuen siitä, mistä vrk:n ajasta haluaa aloittaa kammanpiikkien avohakkuun.

Öisessä unessani kiistelin edistysuskosta Alexsanteri Kannon kanssa. Alex rupesi itkemään kun mutaisin sanoa, että elä puhu paskaa. Kaikki, mihin ihmislaji on  koskenut, on kullaksi muuttunut, mutta panepa sitä puurosi silimäksi.


Oudoista unista huolimatta, näillä näkymin otan verryttelyn ja varusteidentestauksen vuoksi varaslähdön ja suoriudun kohti Kuhmoa jo 7.6 lauantaiaamuna jos ei aivan päntiönään vetisiä pilvenriekaleita taivaalla kuljeskele. Rajaloikka on sitten maanantaina Vartiuksessa, hyvissä ajoin aamusta sekin.

Viimeisimpiä varustautumishommia ovat olleet:

Smirklasin polkupyörän etutelineen tukitangot naapurin nurkilta löytyneistä metallitangoista; tukeva tuli. Kokeeksi kuljetin siinä keskimmäistä poikaani joka painaa noin 30 kiloa eikä huojuntaa tai tutinaa esiintynyt eivätkä tuet notkuntaan taipuneet.

Keskikolmion työkaluboxin kantta piti vielä entrata, se aukeili tienheitoissa.

Seisontatuki täytyy myös kehitellä parempi. Biltemassa näyttäisi löytyvän n. 7 euron hintaan mopoista tunnettu kaksitappinen, mutta pitäisi tilata ja Itella rohmuaa enemmän tuonnistaan euroja kuin osa itse maksaa. Mutta maksaisi sekin, jos Kuopioon tai Ouluun sen takia lähtisin.

Ulkomailta tilaamani yhden hengen (mihin laitan ruumiini?) sateenkestävä teltta osoittautuikin  kahden maattavaksi. Mutta hinta oli kuitenkin alkuperäinen. Ei muuten mittään haittaa, mutta painoa tuli 850g enemmän. Ompelija oli piärmännyt suojahupputilaukseni ja liikakankaasta tehnyt sille säilytyspussin joka käy sitten matkalla tyynynä kun laittaa sisään jotain vaatteenkutjua. Suojus painaa ainoastaan 200g.

Kun kaiken sen, minkä mukaan aion ottaa kötöstelen polkupyöräraukan telineille, niin tiiviisti maata myöten renkaat vierivät.

Lasketaas:

1. Polkupyörä täyden työkaluboxin, lukkojen, lampun ja mittarin kanssa n.16 kg.

2. Kaksi etutelineen sivulaukkua sisuksineen 8 kg, päällilaukku 4 kg.

3. Ohjaustangon telineessä roikkuvat kameravarusteet, vihkot, kirjat, kompassit, kännykkä ja karttalaukku 5 kg.

4. Takasivulaukut sisältöineen yhteensä 10 kg ja päällilaukku, isompi kuin edessä, eväineen, kahvivehkeineen ja henk.kohtaisine "hygienia"varusteineen 5-6 kg.

5. Teltta, itsestään ilmalla täyttyvä, 3 cm paksu nukkuma-alusta ja untuvamakuupussi yhteensä 4 kg ja suojakankaat 0,6 kg.

7. Alati vajuva vesivarasto kun se on täynnä (pulloissa) 5kg (5 litraa).

Yhteensä 58,7 kg. kiloa.

Kun hyppään itse satulaan, niin lähtöruudussa koko retelin kilomäärä huitelee likellä 140 kiloa.

Seuraavatkin asiat kuuluvat kesäisen poissaoloni etukäteishommiin.

Astianpesukone temppuili. Tyhjensin sen vedestä kangasluutun avulla, nitkuttelin pois syvennyksestään ja purin poistopumpun irti, ravistelin ja asensin takaisin; puhalsin paineilmalla letkun vastapäisestä suunnasta ja taisi sieltä jokin ylimääräinen roska irrotakin joka poistopumpun siivekkeitä jumitti.

Sitten ruuvailin kalusteita irti ja niiden takaa pesualtaan viemäriputket osiksi, irroittelin rasva- ja likatöhnät putkien seinmämistä rassin ja kangaspalasten kanssa irti, pesin ja sitten taas osat kokoon. Kun laitoin koneen jekkasemaan niin eiköhän tuo perhana vain alkanut toimimaan; huokaus!

Säästin siis ammattilaisliikkeen huollon verran, eli vähintään 76-100 euroa. Taijan juuva sen kunniaksi jäätelön kanssa kahavit.

Ruohonleikkuri oli myös talven aikana mykistynyt eikä lähtenyt pyörimään vaikka vaihdoin tulpan ja öljyt ja naapurin miehen kanssa vuorotellen sitä ryvittiin käyntiin. Kierrätyskeskuksessa sattui olemaan yksi käytetty Husqvarna jonka muutamalla kympillä sain haltuuni, että ehkä ne sillä kesän ajan ruohonkasvun torjuvat. Mutta sittemmin aloin purkamaan myös Stigaa ja kun vaihdoin yhden vaijerin ja öljysin muutamia muita paikkoja, niin nyt sekin toimii. No, onpahan nyt sitten Unimäkeenkin yksi ruohonmurhaaja vietävissä.

Pyykinpesukoneen laukeamista tietenkin odottelen seuraavaksi. Se on jo muutaman kerran allensa likavedet kussut, mutta napsuttelee kiltisti ohjelmansa loppuun vielä. Olisi tuossa likainen läjä sille nieleksittävää tarjolla jälleen, että eiköhän se siitä tälle päivälle särkynekin.

Mitäs muita samoihin aikoihin hankittuja koneita ja laitteita alkaa olla pahimoillensa tiensä päässä? Pakastimet ja jääkaapit, uunihella ja mikrouuni. Tietsikoista pöytämallinen tilttasikin eilen  ja nyt pienelle miniläppärille koetan kourieni sormitappeja sovitella.  Mahmud, jolle pöytäkoneen arvioitavaksi vein soitti äsken tietsikasta: "Minä korjata se, mutta jos kovin kalliksi tule sulle, nin minä en korjata se."

Tuomet puhkesivat viime yönä kukkaan, niiden tuoksu leviää helteisille pihamaille, on kesä. Tekisi mieleni lähteä jo nyt Karjalaan. Jos vapaa velvollisuuksista olisin, pyöräilisin jo kaukana Pieningän saloilla.

Mutta:

Lähden Unimäkeen viikonlopuksi. On taas intiaanileiriä tiedossa lapsille, lastenlapsille ja muutamalle afrikastakin tulleelle. Yritän varastoon jakaa tätä vaatimatonta isän osaani, että ilman sitä pari kuukautta pärjäävät. Vai itsenikö varastoon jotain yritän ladata ja vaimentaa huonoa omaatuntoa vastuuttomista matkustusaikeistani. En tiedä. Konkurssia pelkään.

2 kommenttia:

mikis kirjoitti...

Onnea matkaan, Valto. Koska... sitä ehkä tarvitset.

Ps. Tuosta smirklaamisesta mieleeni tuli sana sliipata (= betonin tasaaminen). Käytin kyseistä termiä kun muutin Tampereelta Keski-Suomeen. Kaikki hörähtivät nauramaan - heidän mielestään kyse oli liippaamisesta. (No, voihan vittu, ajattelin, enkä pitkään aikaan puhunut mitään kellekkään. Söin vain voileipiäni.)

Valto-Ensio kirjoitti...

Mitteepä liippari? kysyttiin liipparilta.

Minä olen liippaillut aikamoiset alat betonia joten tiedän kyllä betonivellin kanssa taistelun, että siitä hyvä tulisi. Eikä aina tule.

Mun nuorin velipoika on kyllä mestari (sinut) sen homman kanssa.

Yksi yö tämän aamuyön ja huomisen jälkeen ja sitten minä nousen, otan pyöräni ja käyn. Lähden siis pe-la välisenä yönä johonkin aikaan koska lupasi tukalaa hellettä ja on mukavempi ehkä ajella yön viileydessä. Vähän aristuttaa kyllä se rajan ylitys kun ei ole polkupörällä TUOHON suuntaan sitä koskaan tehnyt.

Hyvää kesää.