Ratas on lähtenyt lenkkasemaan! Kansakunnat ylitse globaalin maailmankaikkeuden ovat sairastuneet skitsofreniaan. Niiden bushit, mugabet, ajatollahit ja muut pikkutappiset kotoisten vanhastemme rinnalla ovat vain ulkoisia ilmentymiä tämän parantumattoman sairauden syövyttävästä läsnäolosta. Nämä koulutetut synapsienpätkät pompahtelevat esiin maapallokallon kyljiltä kuin munasillaan olevat psykootikot puskista Niuvanniemen raitilla lenkkeilevien pelokkeiksi.
Kansalliset talkoot pystyyn!
Talvisodan henki esiin!
Kansalliset talkoot pystyyn!
Talvisodan henki esiin!
Hiilidioksidinielujen risut ja männynkävyt polttolaitoksiin ja sellunkeittimiin jotta mersut sekä bemarit menisivät kaupaksi entiseen malliin.
Kannot kattilaan!
Maaemon vatsapeitteisiin vältinviiltoja niin että kutka edes hetkeksi helpottaisi valtion taloudessa.
Paperitehtaat ovatten ehdoton edellytys olemassaolollemme, hokee sairas maailmanmieli.
Ilman hybridiautoja huomisen innovaatioyhteiskunta hyppää ohitse pyörrältävän trombin syleilyyn, kuiskaavat kulutuspirujen lobbarit päättäjien korviin.
Ilman ydinvoimaa eivät kännykät soittele tilutalutiitä aamubusseissa.
Pientenkin purosten alajuoksut ovatten valjastettava ettei älyttömyyksien hölöttäminen korkeasti koulutettujen kassajonoissa hetkeksikään vaimentuisi.
Ah pelkele tätä sailaankaunista maailmaa!
Tulee niin auvoisen turvallinen olo tarkastellessani aamuisin viisaiden ministerinpäiden kauas iltauutisiin kantavia puheita siitä, kuinka kansakunnat pelastetaan ilmakehineen kaikkineen verohelpotuksin ja ryhtymällä vaikkapa kummiksi kaukana hiekkaerämaan kuivuudessa nälkään kuolevalle lapselle.
Se aivotrustin terveempi puoli, tai se, mitä sen aivosoluista manipuloimatta lienee säilynyt, ilmoittaa kylmästi pelin menetetyksi.
Ihmislajin luomalle, kulutukseen perustuvalle elämälle ei tule olemaan tulevaisuutta. Se on viimeisen sadan vuotensa aikana muuntanut saasteiksi yli puolet maahan miljardien vuosien aikana sitoutuneista, uusiutumattomista energiavaroista. Loppujen, hyödynnettävissä olevien muuntamisessa säteileväksi paskaksi siltä ei mene enää samaa aikaa joten neljännestä vaille maailman väestöstä koittaa ilta, valot sammuvat.
hyv´yöt oi rakkaani/ hyv´yöt/ jos aamulla en heräjä/ suutele silmiäin viimeisen kerran/oi rakkaani/en tiedä/mik´ ihanampaa olisi olla voinut/kuin levätä vehreissä lehdoissa /ja varjoissa /humisevien laaksojen/kanssasi/ oi rakkaani
Lopulle arjalaiskvartaalille ovat ehkä olemassa avaruudessa lelluvat kulissikaupungit keinovaloineen, Helium3-polttoaineineen, vedentislauksineen lähitähdiltä ja ohitsekiitävien asteroidien "perhostelu" murskan kitaan hyödynnettävine malmivarantoineen, mutta ei se tule olemaan kummoista elämää kun aamua ei tule ja illaltakin jäi häntä entisen elämänmallin ovenväliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti