Lapualta kajahtaa pöntisesti.Verokikkailua koskaan harrastamaton, yrityksensä sosiaaliturvamaksuja, työntekijöidensä luottamusmiehiä kiroamaton ja ay-ystävällinen, yritteliäs yrittäjä osoittaa Vihtori Kosolan asuinsijojen kivijalkojen juurilta tuhdilla, sinivalkoisella sormellaan pakolaisjoukkoja, joidenka jäseniä hän ei ole koskaan henkilökohtaisesti edes puhuttanut. Saatika, että olisi koskettanut. Tai että jokin heissä olisi koskettanut hänen isänmaallisesti herkistynyttä mieltään.
Kai Pöntinen (kok), lapualainen selvännäkijä, eurooppalaisen tulevaisuuden tärkeä tekijä ja sosiaalipummien vahtikoira kytkettynä perussuomalaiseen juoksulankaan se sieltä kajauttelee.
Seinäjoella, aivan siinä Lapuan naapurustossa, olivat koolla perussuomalaisten ilakoivat joukot aivan äskettäin. Heidän mukanaan kuljettamansa virukset ovat kovin liikkuvaisia ja helposti otuksesta toiseen siirtyväisiä. Läänin- tai puolueitten rajoja kunnioittamatta ne käyvät ärhäkästi kimpppuun kuin sikaflunssa somberon alla fiestaa viettävään hombre objetoon meksikolaisen kaktustarhan katveissa.
Kepulaisiahan persuvirus on pandemoittanut vähälle aikaa kovasti, ja kristillisdemokraatit se on kihlannut jo omakseen. Pelottaa ihan, koska ne nakkaa viruskakkaa Jutan ja Astridin huolitelluille hiuksille...
Mutta sitä odotellessa:
Nyt ei ole Mäntsälä mielessäin, vaan liput Strasbourgin lennoille vain, lauleleepi Kaitsu Lapualaisoopperan uudelleen sovittamansa libreton tahtiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti