Missä viha siellä rakkaus...

...ja missä viisaus siellä tyhmyys.
Kaikki sijaitsee ihmisen päässä. Sydän on vain metafora; kuin "verikivi" Kangasalan kirkon seinässä.

Historiantulkinnoissamme viisaiksi mainitut, ne joidenka nimet ovat kiviin työstetyt, ovat laidasta lukien eläneet yksityisyyttään toisin kuin ovat muille opettaneet.

Sokrates ehkä tallusteli aidoimmin viimeisellekin myrkkkymaljaillalliselleen vastarannan kiisken tietään, kuten myös unelmansa julistaja Martin Luther King. Meidän oma, nyt jo väistämättömästi tuonelan porttia kohti soutava kalastajamme Pentti Linkola on myös harvinaisen jääräpäinen ollut eläessään edes jotenkin oppiensa mukaisesti.

Muuten ovat harvassa miljoonien hautoihinsa kaatuneiden sukupolvien edustajissa tällaiset. Jeesuksesta on paha mennä sanomaan mitään, sillä hänen teesejään ja elämänkertaansa ovat jo niin monet kirkkokunnat kielenkääntäjineen muokanneet mieleisikseen, että niillä on vain sunnuntai-arvo keinutuolissa kiikkuvalle jossakin siellä, mihin ei muu tieto koskaan ole kulkeutunut. Ympäristöstään erottuva sananjulistaja hänkin on jokatapauksessa ollut koskapa vihollisensakin tänään hänen nimeensä käsiä ristivät.

Aika kultaa muistot ja suurentelee ajassa kulkeneiden saavutukset. Kuljettaa tarinaa mainioista miehistä ja heidän urotöistään uuden tarinan sisään, pariutuu itsensä kanssa ja synnyttää, synnyttää, synnyttää. Toistaa, toistaa, toistaa kunnes kaikenlaisia variaatioita ja mutaatioita putkahtelee sinne tänne ja tuonne noin. Aikanaan sekin perimä alkaa heiketä. Evoluution ironiaa lie, että sen heikkeneminen ilmenee ensimmäiseksi eliitissä ja valtioiden johtajissa, jotka toinen toisensa jälkeen käyttäytyvät kuin pienet lapset hiekkalaatikoilla sotaleikkeineen.

Eikä sen enempää historian alkuhämärä kuin nykyisyyskään anna aihetta paremmalla elämöidä. Tuoreimpia "visönäärejä" edustavat Hitler, Stalin, Mao ja Pol Pot myötänyökyttelijöineen. Ruandan, Somalian, Afganistanin ja Irakin hirmutyönjohtajat sen kuin porskuttavat heidän jalanjäljissään edelleen, eikä kaikkia Balkanin natseja koskaan Haagiin taluteta.

Pöljät ja pellet ovat oma lukunsa kansakuntien keulavisiireinä. Eilisen Kalevan kolumnisti kirjoitti Pariisista saakka kuinka Segolene Royalsin kupla olisi puhkeamassa. Kolumnissa ei mainittu hänen kilpakumppaniaan viimeisimpien Ranskan presidentinvaalien ajalta. 53 vuotiaan ADHD-lapsen, ärrää sortavan kansan presidentiksi kivunneen Nicolas Sarkozyn kupla olisi ollut aihetta mainita, sillä täältä kauempaa katsottuna se näyttäisi sisältävän väriltään keltaista nestettä. Jos kolumnistin väitteet Segolene-kuplasta pitävät kutinsa, tuskin hänen solokkuastiansa on yhtään suurempi vetoisuudeltaan kuin tämän nykyisenkään presidentin.

Italia. Siellä uutta nousua tehnyt Silvio Peruskoni (Perlusconi) teflonissa kasteltuine kasvoineen ja kiristeltyine ihopoimuineen suoltaa puhetta niin, että kansa ällistyksissään ruksaa hänen kohdalleen vaalilappuihin äksiään, vaikka kaiken järjen mukaan hänen kaltaisellaan ei pitäisi olla valtaapitävien joukkoon yhtään mitään asiaa. Onko kansa siis sitä mitä johtajansa vai johtaja sitä, minkä kansa ansaitsee sillä hetkellä kuten sanonta kuuluu?

Itävalta, äärioikeiston kannatusluvut ja Jörg Haider: Oliko Hitler sittenkin oikeassa, että Itävalta kuuluu kansallissosialismin alusastiaksi ja silloisen Saksan yhteyteen? Mitä Itävallan kansa ajattelee? Kuinka on heidän muistinsa laita? Voiko dementia ja Altzheimerin tauti iskeä kokonaiseen kansaan, valtioon niin että vaalikopeissa ääniä jaellaan "Taisteluni" kaltaisista kirjoista oppia hakeville ääliöille?

Venäjä, tämä raskas naapurimme jonka viitan varjo hulmahtelee kaaressa kaikkien meidän, sen naapureiden yllä. Mitä mieltä voi kukaan -ei mitään- jossakin täällä -ei missään- olla niin valtavan verisen historian omaavasta kokonaisesta maailmanpuolikkaasta? Sen johtajiinko on nytkin käännettävä katseensa vaikka maassa luulisi olevan muitakin toimijoita, viisaita valtiokoneiston rattaiden osia joilla muutakin tekemistä lienee niin menneisyyden johtajien kuin nykyistenkin, toistensa kopioiden, Medvedevin ja Putinin hyllyjen kirjatukina?

Amerikan Yhdysvallat. Georg W Bush lienee suurin valehtelija kautta aikain. Silti näyttää uudenlaisen toteminnokan valinta menevän tiukkaakin tiukemmaksi koska ihonväri varteenotettavalla vaihtoehdolla on valtion lippuun nähden ristiriitainen. Ja jos niin ihmeellisesti käy, että Obama valitaan, hänet yritetään varmasti päästellä päiviltä niin pian kuin mahdollista.

McCain jos valitaan, hänen vuokseen ei tarvitse pyssyukkoa asettaa kirjavarastojen ikkunoihin sihtailemaan sillä hänen aikansa on kaatua muutenkin aika pian, ehkä jo seuraavalla viikolla siitä, kun valansa on vannonut ja vaalipaine ohimoissa laskenut.

Ja sitten se vasta sillä suunnalla hupi alkaa kun hänen varapresidenttinsä astuu remmiin....

On meillä maailma on, ja globaali sellainen!

(Kuvitukseni kohteet tässä pakinassani eivät välttämättä liity muuten kuin korkeintaa symbolisesti jutun aiheeseen tai aiheisiin.)