Missä on kuubatar Yoani Sanzechez?

Hän ei ole pariin kuukauteen päivittänyt Ceneracion Y-Blogiaan, joten kysymyksiä herää kuin pienellä pojallani portaiden katveessa.Koskapa Tshetsenian rumanukkepresidentti Ramsan Kadyrovin gorillatkin ampuivat lyijyä Natalia Estemirovan ihmisoikeuksien perään kyseleviin aivoihin Kaukasuksella, niin miksei Kuuba-avovankilasta salaa nettiin pikkukirjoituksia lähettelevälle Yoani Sanzechezillekin olisi voinut käydä samoin?

Kuubalaiset pyssymiehet ovat ruskeiksi paahtuneita, jänteviä gangstereita joita käskyttävät dementikko Fidel Castron haamukallet, ja Ingusian rajoilla ladoihinsa kuseksivat Kadyrovin kalvakat pomppanallet, mutta lyijy ja ruuti lie samojen kulujen kuittaajien kustantamaa koskapa hylsyjen kannassa lukee Made in Kreml.

Nyt Kadyrov-parka itkee Kroznyin kulisseista Kremlin kuuman linjan kautta maailmalle, kuinka häntä ovat loukanneet ilkeämieliset huhut hänen osallisuudestaan jonkun päätään liikaa aukovan rouvan murhaan.

- Eihän minulla ole veressä kädet vasta kuin kyynärpäitä myöten!, parkaisee Ramsan partaisista leuoistaan ja kohta Vladimir Putin lentää halki ilmojen silittelemään suojattinsa päätä, että tämä jaksaisi vielä vähän aikaa.

- Vaikka edes siihen saakka, että olet upotettu kokonaan viattomien vereen, mutta että Tshetshenian kansa meidän aikanamme pannaan totaalisesti polvilleen niin, että nimemme kultaisina torien kiveyksissä hohtavat vuosisatoja tästä etiäpäin, kuiskaisee Isoveli Putin Kadyrovin vaikkuiseen korvaan tomerasti.

Sillä aikaa Vapaan Lännen Blogistaniassa sananvapauden omalla tavallaan hahmottaneet pöytälaatikkotietokoneiden armoitetut sanankäyttäjät käyvät taistoon kuumaan toisiaan raastuvalla uhaten. Aiheina vaikkapa se, että joku kirjoittaa emalisen, perinnöksi saadun kaurapuurolautasensa kukkakuvioiden säröilystä, ja jonka aiheuttaman pahanmielen jahkaaminen omassa päätäntävallassa olevassa blogissa ei jollekulle toiselle sovi.

Kas, kun mielipideilmasto Suomessa on kovin tapahtumaköyhää sillä yksikään

suomalaispoliitikko ei ole murhan arvoinen, eikä mielipiteiden esittäjien sankoista joukoista nouse suosioon kuin muotiblogien pitäjät ja kakkureseptien vuolijat.



Kun joukkoja ei autopommeilla uhata, eivätkä salamurhaajat porraskäytävissä vaani, eivät "kynä"niekatkaan itsekään käsitä, mistä kirjoituksiaan laativat. Kirjoittavat vain, koskapa luulevat, että siinä heidän leipähierimensä parhaimmat kohjut varttansa koristamaan saavat.

Oikeasti ei kenelläkään ole mitään sanottavaa.



Iltapäivälehdistönkin ikuiset journalistiopiskelijat muumioituvat sermiensä taakse odottaessaan juttuvinkkejä jotka räjäyttäisivät vuosia kestävän debatin kuin Olof Palmen murhasta ikään.