Poimintoja; Janne Virkkunen, Helsingin sanomat 7.2.2010: "Vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa moni asia on suomalaisessakin yhteiskunnassa kääntynyt päälaelleen."
"Vielä vuoden 1993 syksyllä tämäkin lehti laski ennen eduskunnan äänestystä, onko ydinvoiman lisärakentamisen kannattajilla enemmistö vai ei. Ei ollut, sillä eduskunta päätti äänin 107-90, ettei ydinvoimaa ole tarpeen rakentaa Suomeen.
Vastustajien joukossa oli nuori kansanedustaja Matti Vanhanen, samoin silloinen pääministeri Esko Aho."
"Nyt kaikki on toisin. Vallassa on samaisen Vanhasen johtama porvarihallitus. Ydinvoiman lisärakentamisen kannalla on eduskunnassa enemmistö. Sen tietäen on keskustalainen työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen aloittanut ministeriössään uuden ydinvoimaratkaisun valmistelun."
"Hakijoita on kolme: Teollisuuden voima, Fennovoima ja Fortum. Teollisuuden voiman ja Fennovoiman omistajina on osittain samoja yhtiöitä. Niiden joukossa myös yhtiöitä, joissa valtiolla on vahva omistus."
"Hallituspuolueista kokoomus on ottanut selkeän kannan, jonka mukaan lupa pitäisi antaa kaikille kolmelle voimalalle..."
"Kiinnostus ydinvoiman lisärakentamiseen on suurinta Kiinassa, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Yhteensä maailmassa valmistaudutaan rakentamaan yli 50 uutta ydinvoimalaa."
"Ilmastonmuutos tarjoaakin monelle ydinvoimaa vastustaneelle poliitikolle helpon tien vaihtaa kantansa kielteisestä myönteiseksi."
"Ennen ydinvoimaa rajusti vastustaneet keskustapuolue ja kristillisdemokraatit ovat päätöksessä mukana, koska se on osa kunnianhimoista ilmastopoliittista ohjelmaa."
"Jos yksityisellä pääomalla halutaan rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa, miksi hallituksen pitäisi se estää?"
"Jos teollisuus pystyy rahoittamaan hankkeensa ja siihen liittyvän riskin, sen tulisi kaiken järjen mukaan saada se tehdä."
Ja minä, Valto Ensio, pyydän lukemaan vähintään viimeisen Janne Virkkusen, Hesarin päätoimittajan muotoileman kepeän lauseen riskeistä sekä miettimään sitä tykönänne periaatteella että, milloinka yksityinen teollisuus, tai yleensä minkään pörssiyhtiön rahoittama teollisuus tai voittojensa maksimointiin pyrkivä yritys olisi riskienanalysoinneissaan ottanut huomioon nimenomaan muuta kuin voittojensa maksimoinnin? Millaisissa amerikkalaiskonsulttien laatimissa selvityksissä kerrotaan, kuinka yritykset maapallon tilanteen stabiloivat kun ilmakehäämme kuohahtava ketjureaktio jonkin tuhansista ydinvoimaloista alkunsa saaneen virheen vuoksi käynnistyy? Kuinka Virkkunen kuvittelee, että seuraajansa sen tuhon tulokset lehteensä kuvailisivat?
7 kommenttia:
Hei, Valto Ensio! Ydinvoimala-asioihin en ole ennättänyt paljon paneutua, tiedän vain sen, mitä uutisissa on kerrottu. Nyt luin tämän sinun juttusi ja hiukan alkoi aivoissa raksuttaa, etuperin tai takaperin, mutta liikettä kuitenkin.
Oikeastaan tulin kiittämään sinua kommentistasi. Koneessani on joku vika. Yritin tuolla omassa blogissani kommentoida kommenttiasi, mutta juuri kun sain sen valmiiksi, se katosi. Näin tapahtui monta kertaa. Väsyin ja lakkasin yrittämästä. Täällä varmaan lähetys toimii...
Hauska tuo kuva, jonka olet laittanut!
Hei Avatar, mukava kuulla että olet "hengissä".
Kun viimeisimmän tarinasi luin, mietin pitkään, kykenenkö siihen kommentoimaan lainkaan sillä tajusin heti, mistä on kysymys; vain samaa kokenut sen ehkä voi ymmärtää. Poisluettuna ammattilaiset, jotka hekin hyvin usein väsyneenä työnsä vaativuuteen, eivät osaa reagoida mitenkään.
Tästä omasta postauksestani sanoisin, että minun kiivas, yhteiskuntapoliittinen mieleni haluaisi kovempaa ja äänekkäämpää keskustelua atomienergian käyttöönotosta. Vaikka sen sanotaankin meillä suomessa olevan rauhanomaisen käyttöön tarkoitettua.
Ihmisen luonteen tuntien, sanon, että uraanin, tuon mittaamattomia voimia sisältävän malmin käyttöönoton jälkeen Pandoran lipas on aukaistu eikä sen pysäyttäminen ole enää mahdollista.
Maailma on tämä.
Mitä sanomme lapsillemme? Kävelette isienne valmistamaan pätsiin, olkaatten hyvät...
Niin Avatar vielä, kumpi kuva, ylempi vai alempi on hauskempi?
Ylemmässä on lumiveistoksiani pihatieni suulta, mutta alempi on omasta mielestäni oikein mukava, sillä siinä saa eksoottisia pusuja nuorin poikani G , mutta hän se vain rassaa keskuspölynimurin letkunliitintä kuin pussailu olisi jokapäiväinen asia...
Tehtaita ajetaan alas, silti sähkönkulutus kasvaa jotenkin ristiriitaista. Puhutaan ei saa saastuttaa, ydinvoima saastuttaa vähiten, siispä rakentamaan uusia ydinvoimaloita..
Antero, kiitos kommentista ja tervetuloa sivuilleni.
Tavallisen ihmisenkin elämä on ristiriitaista tekipä se mitä tahansa.
Kun "valitsemamme" päättäjät repiytyvät vain ja ainoastaan liikemaailman etujen mukaisesti muka nojautuen "äänestäjiinsä" mainosmaailman mielikuvabrändien, konsulttien neuvokkien ja nelivuotiskausiensa temmellyskentällä, on peli oikeastaan mennyt jo niin mahdottomaksi, ettei esteitä tällä tuhonsuohon painumisellemme enää ole.
Ihmisille voidaan rakentaa Israelin, Kiinan tai Berliinin kaltaisia muureja, mutta millä rajoittaa hölynpölyn myymistä kun rahakaan ei enää kenenkään taskussa konkreettisesti kilise?
Ydinvoimassa on riskinsä, ja minunkin luottamukseni tekniseen osaamiseen on ajan mittaan rapautunut, mm. näiden uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyvien farssien jälkeen.
Taidamme olla kohta tilanteessa, jossa talouden ja kulutuksen jatkuva kasvu käy yhä mahdottomammaksi.
Riku, Samuli Paronen murjaisi 70-luvulla julkaistun aforismikokoelmansa ensilehdellä vastaan sanomattomasti:
"Oleskelun hinta tässä maailmassa nousee joka hetki. Siinä on jotain perin luonnotonta." (Samuli Paronen, Maailma on sana, Otava 1974)
Lähetä kommentti