torstai 1. heinäkuuta 2010

Mummolaan kun pyöräilimme...

...eli 63 km:n kesäisen lastenretken kuvakertomus. Pyöräilyyn osalliset Elias 8 v, Paulus 6 v, Gaius 3v. ja iskä 51 v.
29.6.2010 klo 07.51 lähtövalmisteluja aamupuuron lomassa. Kyltti pitää olla, että kaikki tietävät, millä asialla ollaan vilkkaan 5-tien kapealla tienreunuskaistalla.

Ensimmäinen evästauko 8 km klo 10.35. Kuluntalahteen saakka on sentäs pyörätietä vielä.

Täällä on mukavaa.., heh heh senkus poljette vaan.

Sillalta sillalle, välissä vettä. Mikähän lie puron nimi?

Toinen tauko klo 11.37. Kierrettiin Kuluntalahden kautta, vanhaa 5-tietä ja näin säästyttiin tietyömaalta Jormuan kohdalla. Suuri traktori on hakenut hiekkaa läheiseltä montulta murahdellen ennessään jykevästi.
Klo 11.50 pysähdyin kuvaamaan tällaisen harhaanjohtavan mainoksen.

Klo 11.57 "Käyn Ahonlaitaan..."

Klo 12.58 kunnon jäätelötauko Rytövaaran huoltsikalla. Katiskossa on vilpoisaa kun se on täynnä reikiä, tuumasi G.

Jäätelön päälle kaunis kukkapelto houkutti...


Klo 13.54 pysähdyttiin voimistelemaan Kontiomäen koulun pihaan jossa on ilmiselvästi ajateltu lapsia..

...hups, mikä hyppy kiikusta. Elias näyttää mallia.

...ja sitten vielä kiipeilyharjoituksia...



...ja kunnon hämähäkkikeinussa sai vatsaa vihlaisevat kyydit.

...mutta sillä aikaa G "ottaa kaiken itselleen" levon muodossa...

Kontiomäellä pitä'ä tietysti olla kontio!

Klo 14.13 tämän päivän määränpäähän enää 20 km.

Klo 14.41 näiltä luonnon "monikäyttöisyyksiltä" ei voi välttyä ajelipa missä päin tahansa...

Pitempi tauko klo 15.34 Paltamon kunnan alueella. "Me ollaan tuossa, ja kato, tuollahan on järvi, jonka nimi on Kivesjärvi.., heh heh..." Pojat hoksaavat jo tämmöisiäkin.
Tässä on myös leikin paikka. Onneksi tulivat pikkuautot mukaan, olen kaukaa viisas!

Klo 16.43 tervehditään Ristijärveä voimistelemalla sen kyltin telineputkissa...

...ja toisella puolella tietä hyvästellään Paltamo...

Kuorama-auto ei jää huomaamatta...

Klo 19.15 on teltta pystytetty, käyty uimassa ja syöty eväitä. Teltalle vuokrattiin paikka Ristijärven Pirtin siistiltä ja kauniilta järvenrannan leirintäalueelta 11 € + 1€/hlö. Saunat, suihkut, vessat ja muu tarpeellinen on ajanmukaista, mutta lasten leikkialuetta ei oltu oikein huomioitu -täälläkään-, sanoisin kokemuksesta muistakin vastaavanlaisista. Vaatimaton hiekkalaatikko ja pari keinua.

Klo 20.33. Onkia kannttaa vaikka saalista ei tulisikaan...

Klo 21 meillä oli vieraitakin käymässä. Paistettiin makkaraa ja keiteltiin kahvia kodassa.
30.6.10 klo 07.15. Pojille on uni maittanut.

Klo 09.39 ollaan jo jatkamassa matkaa. Tämä patorakennelma on kuitenkin tutkittava...

Klo 10.45. Ristijärven kylän liepeillä käymme aamukahvilla isoukin (89 v) luona. Puhuttiin ukin elämänvaiheista ja sotaretkistä Uhtuan suunnalle, Kannakselle, Viipuriin ja Lapin sotaan.

Klo 11.15. "Maakaupan" pyörätelineillä. Mummo tuli kauppareissulle ja osti pojille jäätelöt. G olisi tahtonut mennä loppumatkan autokyydillä, mutta pidimme kuitenkin kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta sinnitellä loppuun saakka samoilla kulkupeleillä.

Klo 12.05. Yöllä on jäänyt varpuspöllö auton töytäisemäksi ja makasi kuolleena tiellä. Surullista ja niin turhaa. Toivottavasti ei poikasia jäänyt pesään nälkäkuoleman armoille...

Klo 13.05. Kierrettiin pitämään taukoa Kirnukosken sillalle jossa kulkevat kerroksittain sekä junat että autot. Jos olisimme viivytelleet vielä 5 minuuttia olisimme nähneet piiitkän piiitkän koivupöllilastissa jyskyttelevän junan läheltä. Nyt se vain vilahteli puiden välistä kun olimme jo menossa valtatiellä.





Klo 13.30. Kyltti osoittaa Salokylän suuntaan. Mummola on siellä eikä ole enää pitkä matka. Mutta jyrkkiä vastamäkiä hiekkaisella tiellä kyllä riittää.

...eihän tuo Kuusamoonkaan olisi enää pitkälti...
Klo 13.47. Huh huh, pieninkin joutuu kävelemään kun ei jaksa iskä vastamäkeen muuten yrittääkään.

Klo 13.42. "Mulla tuli kakka..."

"...no, ei se haittaa kun iskä on mukana ja rapakkokin löytyi. Mutta vesi on kylmää!"

Klo 14.50 "Iskä, nuohan ovat kuin letturullia..." Suomineidon helmoja on täälläkin rullalle kääritty...

Klo 15.00. Mummo pyöräili vastaan.

Klo 15.14. Mummolan tienhaara ja joskus niin ahkerassa käytössä ollut, perinteinen maitolaituri.

Ukki on nostanut vanhan Monarkin närettä vasten nojalleen. Mitenkähän monta tuhatta kilometriä lie tuonkin "mittariin" aikoinaan kertynyt...

Klo 15.19. Ollaan perillä Mummo on ehättänyt jo kiikkuun kameran kanssa ja ukkikin istuksiin portaiden viereisessä katveessa itikoita hätyyttelemässä.

"Minäpä aloitan nämä tutut hommat heti enkä huomispäivänä. Syyvään muusia ja lihapullia vasta sitten, kun on kynnetty..."

20 kommenttia:

Amarith kirjoitti...

Teillä oli mahtava ja mukava reissu. Toivottavasti minä pääsen lähtemään teidän kanssa ensi kerralla B-)
T.Amarith

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Moi Amarith! Yllätyin iloisesti kommentistasi.

Olisit toki päässyt tällekin reissulle, enkös minä ehdottanut...

Meillä oli tosi mukavaa, pojista varsinkin, lysti loppui vain niin pian, mutta sehän on vain minun, aikuisen mieleipide. Eivät pojat Kuusamoon olisi jaksaneet.

Riku Riemu kirjoitti...

Mies istuu laiturilla onki kädessään. Aivan kokonaan hän ei kuitenkaan ole päässyt päässään risteilevistä maailman murheista, poikien jaksaminenkin ajatuttaa. Kesän mailleen painuva aurinko silti lämmittää mukavasti ja mies tuumaa: on tämä sittenkin aika hienoa!

Ripsa kirjoitti...

Valto Ensio, tuo Monark näytti tutulta. Meillä on täysin kunnostettu isän Torpedo, saksalainen pyörä vm. 1936. Isä sai sen 16-vuotispäiväkseen, joka oli toukokuussa. Pyörä on kaksivaihteinen (tosin hitaampi vaihde on kulunut, eikä enää toimi, joten pyörä kulkee kuin torpeedo, kunhan sen saa vauhtiin), kilpa- ja retkipyörä.

Isän syntymäpäivä oli toukokuussa. Kesäkuun alussa poika otti ja katosi. Perhe ehti jo ilmoittaa poliisille, kunnes tuli kahden viikon päästä postikortti Petsamosta. Siis Mikkelistä Petsamoon. En yhtään tiedä kuinka paljon kilometrejä siihen mahtoi kulua.

Isä oli kova urheilija, kolmiloikan harrastaja piirimestaruustasolla, väitti kovasti joskus voittaneensa sen. Tiedä sitten pitääkö paikkansa.

Eli tietääkö poikien ukki minkä vuoden mallia Monark tuo pyörä on?

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Kiitos Riku; just näin! On tämä hienoa.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Ripsa, Pentti Haanpää putkahtaa esiin taas: hänestäkin (häneltä?, en muista missä muodossa) löytyy juttua siitä, kuinka nuorena eteni kävellen, pyöräillen ja kyytiä pyydellen Petsamoa kohden. Taisipa käydä ihan sielläkin saakka. Ymmärsinkö kommentistasi oikein, että isäsi ajeli Petsamoon Mikkelistä? Lieköhän ollut Haanpään kanssa samaan aikaan ajelulla? Mielenkiintoista ajatella sellaista sattumaa...

Soittelin mummolle ja hän aikoi selvitellä Monarkin alkuperää ja vuosimallia. Mummo ei muistanut, mutta kyselee ukilta kunhan lenkiltä kotiutuu. Kuitenkin lasteni ukin äidin käytössä tämä ko. Monarkki on ollut.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Ripsa, ihminen joka Monarkilla on ajellut, on syntynyt 1914 ja muistelusten mukaan hän on polkenut sillä 1950-60-luvuilla. Vaimoni isä, tämä "Monark-mummon" poika on taasen syntynyt evakossa (Ristijärvi on rajaseutua, jolta on lähdetty sotia pakoon muualle Suomeen) Ruukin Paavolassa 1940, että tuleepahan tätäkin tässä ajateltua samaan assosisaatioketjuun.

Iines kirjoitti...

Valto

Ohoh, mikä reissu!

Lapsista näkyy, että villejä ollaan ja vapaita, kun meno on niin riemukasta eikä ollenkaan kahlitun hillittyä. Mistä kummasta keksit tuon mainossloganin kulkuvehkeeseen? Mummoko sponsorina? Vai lienee ihan vaan savolaishuumoria. Hauska kuvitella vastaavaa reissua vaikka Helsingistä Espooseen.

Ja Valto, mistäs punttisalilta tuommoiset muskelit on hankittu?

Iines kirjoitti...

Nyt olen hämmästynyt, että kommenttini meni läpi!

Olen nimittäin jo muutamaan otteeseen koettanut saada kommenttiani julki sekä Firafoxilla että IE:lla, eikä kummallakaan onnistunut. Viimeksi tänä aamuna.

Nyt onnistui Firefoxilla.

Tykkäsin kertomuksestasi ja halusin sanoa sen.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Kiitos Iines" Tykättäväksi lukijoilleni tämän kuvasarjan laitoinkin sillä niin lapsille, lasten äidille, mummolle ja molemmille ukillekin tuli varmasti hyvä mieli tästä erikoisesta kylään tulosta.

Itse keksittiin "slogan" vaunun perään siitä vanhasta laulusta "Mummolaan kun pyöräilemme pilvenhattaraa ei näy. Minä poljen, sinä ohjaat niin kuin tanssimatka käy, mummolaan kun..."

Tämä sai myös tiellä liikkujat hyvälle tuulelle sillä nähtiin paljon iloisia ilmeitä muuten niin kiireesti paahtavien autoilijoiden lomasta.

Eräs Destian rekka oikein pysähtyi jälkeemme odottamaan, että vastaantulijat menisivät ensin vaikka olimme siirtyneet pientareelle juuri sen takia itsekin. Kuski varmaan halusi lukea, mitä lakanassa lukee...

Huoltsikalla taasen eräs äiti tuli lastensa kanssa oikein kysymään, että kuinkas kaukana se mummola oikein onkaan... Ja heilläkin oli oikein hyväntuulinen ilme kasvoillaan retkueemme johdosta... että enemmän tämäntyyppisiä hyväntuulen tuojia teillemme suosittelen.

Laitoin yhden kuvan Kaleva-lehteenkin: http://www.kaleva.fi/lukijakuva/nayta/267932

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Niin, Iines. Nämä "muskelit" ovat tulleet rakenuksilta ja vähän on vielä rippeitä jäljellä. Jos ei koskisi niin kovin olkapäihini työn tekeminen, niin olisin vielä kova sana tellingeillä...

Delilah kirjoitti...

Mieltä lämmittävä kuvakertomus poikien ja isän matkasta mummolaan! Oli mukava lukea ja katsoa. Kiitos!

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Ole hyvä, Delilah!

Ripsa kirjoitti...

Valto Ensio, sittenpä ei pyörän vuosimallia voi tarkkaan sanoa. Se vain näyttää niin ihan samalta kuin tuo meidän Torpedo.

Varsinkin pojille tuollaisia matkoja pitäisi useammankin isän järjestää. Oppivat ja näkevät enemmän kuin mistään kirjasta!

Joo, 16-vuotias isäni ajoi parissa viikossa Mikkelistä Petsamoon, kyllä! Muistaakseni tätini sanoi että kortissa oli vielä ollut leima että Petsamo, Jäämeren satama. Ja siis vuosi oli 1936.

Isä oli kova liioittelemaan ( asui nuoruutensa Mikkelissä, joten kaipa semmoista savolaisilta voi oppia...), mutta tämän tarinan olen kuullut yhtäpitävästi aika paljon vanhemmalta isosiskoltaan, joka oli vuonna -36 jo aikuinen ja asui Mikkelissä enää osin kesiä, joten todennäköisesti tarina on totta.

Riku Riemu kirjoitti...

Noissa kuvissa on kivaa nuorimman, oliko se Gee, tietty iloinen polleus ja itsevarmuus, joka meistä ihmisistä häviää sitten koulutaipaleella.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Riku, nuorinta sanotaankin Mr Geeksi yleisesti ja hän on tosiaan "pollea" positiivisessa mielessä. Voi että kun säilyttäisikin persoonansa tämän puolen pitkälle elämässään...

Vanhimmilla E:lla ja P:lla on myös aivan toisistaan poikkeavat persoonat ja heidänkin kasvuaan on ollut mahtavaa seurata.

Tuo, että koulutaipaleella persoonallisuus kutistuu koulujen kaveripiirin paineessa tunnistamattomaksi möykyksi johtuu ehkä useinkin siitä, että koulut ovat kasvottomia kuin suurnavetoiden ruokintalinjat.

Vanhimmalla pojallamme oli K:nin Norssilla hyvät lähtökohdat aloittaa koulutaipaleensa, jolla ei ole samaa massamuottia kuin muilla suuryksiköillä ja nyt surettaakin, kun Oulun yliopisto amputoi kyljestään tämän hyvinkin tarpeellisen lonkeron. Vielähän se pari vuotta toimii, mutta sitten eivät nuoremmat pojat pääse samaa kokemaan...

piilomaja kirjoitti...

Äärimmäisen ilahduttavaa touhua! onneksi tuollaisia ihmisiä on vielä olemassa. Joskus tuntuu että ovat kadonneet.
Pyöräilyn iloa.

Valto Ensio (Heikkinen) kirjoitti...

Piilomaja, paljon ystävällisiä ajatuksia myös sinne Brysseliin jossa meidän suomalaisten arkeen liittyvistäkin asioista dirketiivejä ollaan vääntävinään. á propos; henkilöösi tämä viimeksi mainittu kuitenkaan mitenkään liittymättä.

Anonyymi kirjoitti...

helmipöllöhän tuo on

Valto Ensio kirjoitti...

Anonyymi 8.7.2013

Mukavaa kun kävit laittamassa pöllövainajan tunnistuksen kohilleen. :)