sunnuntai 11. tammikuuta 2015

40. Mulkkuu mulkkuu!

La 28.6.2014 edelleen leiri nro 25 Matrosassa

Lienee puolenpäivän aika jo. En kääri vielä kännykkää suojuksestaan ajantarkistusta varten, ettei mieli häiriinny turhista ajatuksista. Kun heräsin äsken ja avasin rysän vetoketjun olin  silmänvalkuaisen vilauksen verran pyyemon kanssa silmätysten. Sen perässä oli levoton  untuvaispoikasryväs jotka kaulat pitkällä olivat arvostelemassa polkupyörääni. Yksi istui polkimella ja se jäi rullaamaan emon päästäessä "pakoon"-viserryksensä. Olipa mukava juttu.

Aiemmin aamuyön unenvaiheessa havahduin teltan yläpuolisessa oksistossa käkien käymään  röyhkeään keskusteluun. Se sekoittui senhetkisen uneni tapahtumiin ja teki äänimaisemasta kuin kuunnelman.

Unessa kuvittelin että:

Suomalainen käki kysyi paikalle lennähtäneeltä muukalaiselta:  "Kukakäkihähkrhkrääh?"

Outo vastasi puolaksi: "Polk polk poll poll polk".

Minä väliin ihmisäänenä: "Mänkeeten muualle kukkumaan".

Käet suuttuivat, moittivat minua suvaitsematttomaksi.

Minä nauraa hirnahtelin, kun kolmas käki liittyi kuunnelmakerhoon: "Mulkk mulkk mulkkuu mulkkuu mulkkuu..."
Kömmin ulos raikkaaseen ulkoilmaan. Pyypoikueesta yksi istui vielä kuusen alaoksalla polkupyörän takana. Kaappaisin kameran teltasta, mutta turha vaiva, poikanen hyristeli tuossa tuokiossa näkymättömiin kuin keltaisenruskeana höyhenpallerosalamana. Pienestä pitäen nekin tietävät, ketä ja mitä pitää varoa.

Kastellessani rakkovarastollani kuusenjuuria, kuuntelin, kuinka asvaltinkorjausjyrsällys kuului edelleen M18-tieltä. Pahoja aavistuksia vastaan tulevista pyöräilijän kannalta ikävistä tietöistä häilähti mieleeni.
Näillä rikkaimmilla seuduilla maanrakennuksiin jo resursseja riittää toisin kuin aiemmilla, köyhempien kyläpahasten lävitse kulkevilla syrjäpoluilla. Koneita, rekkoja sekä niiden ammattilaiskuljettajia näyttää löytyvän joka tarpeeseen ja työn jälki on sen mukainen. Uutta kalustoa melkein kaikki mitä eilenkin ja yöllä näin. Petroskoin jälkeen oli useita, muutamien satojen metrien mittaisia tienoikaisuja meneillään. Näillä kohdin jyrsivät entistä asvalttia pois ja sekoittavat ja levittävät kiivaaseen tahtiin uutta. Mitenhän on tuota tuonnempana, joudunkohan millaisia murskepätkiä vielä polkemaan?

Loikoilen nyt vain, otan palasta ja kirjoittelen parit kortit valmiiksi. Jospa vaikka Prääsästä postin löydän. Toivottavasti myös ilmat alkavat olla suosiolliset ja passien kyselijät ovat lakanneet seuraamasta.

2 kommenttia:

mikis kirjoitti...

Onneksi nämäkin on muistiinpantu koska tämä on kirjallisuutta (latojan huom!).

Näitä testkstejä lukevat vielä muutkin kuin argeologit! - Hyvä niin.

Valto Ensio kirjoitti...

Itsestäkini alkaa tuntua, että täytyy ruveta olemaan edes hiukka ylpeä kirjoituksentolskaamisestaan. Onhan se minulle niin työläs toimi ja eivätkä aiheenhankintareissuni suinkaan ilmaisia ole olleet.