keskiviikko 14. tammikuuta 2015

41. Prääsä

La 28.6.2014

Prääsän kylällä. Syön jäätelöä kaupan sokkelinkatveen jakkaralla. On lämmintä. Klo on ½3.

Äsken näin poliisitalon edessä ystävällisen miliisin hellät kättentaputukset humalaisen miehen korvallisille ja turpavärkkiin. Siinä kävi lopulta nolosti myös lyöjälle. Kun jalat raskaan humalan takia pettivät, vei isokokoinen humalikko ryysyihin tarrautuvan, kainaloonsa ulottuvan virkatapin  mukanaan asvaltille. Koppalakki vain vieri yksiksensä rappusia päin. Veri norui miliisin paljaista käsivarsista. Punaista alkoi levitä myös pidätetyn vaalean pusakan ja paidan rinnuksille.

Käsirautoihin laitettu humalikko kenotti hankalannäköisessä asennossa, kaula kierteellä nato-lankaa harteillaan kantavan portin pielessä. Miliisi kopisteli pölyjä housuistaan ja yritti nostella  työmateriaaliaan kainaloista. Teki mieleni mennä avuksi, näytti se niin koomisen saamattomalta noitumisineen koko touhu. Kuva tilanteesta olisi ollut kiva. Vielä parempi jos videolle... Kaksikon rähjäisellä maastoautolla paikalle kyydinnyt naismiliisi kerkesi lähteä kaasuttelemaan tulojäljilleen eikä ollut todistamassa kollegansa alennustilaa. Harmi sekin.
Prääsä on kauniilla paikalla saman nimisen järven rannalla, mäen päällä. Päätiehen nähden jonkunlainen mutka kylän kautta tulee. Kävin rannassa huuhtomassa ylävartaloani. Laituri oli karannut. Uimaan en kehdannut kun joka puolella on taloja ja liikettä niiden pihoilla.
Albinosorsalla olivat poikaset jo isoja, mutta lokin yksi ainut vielä untuvikko. Lokkiäitiä sapetti kun häiritsin sen poikasta kuvaamisellani. Se kutsui muitakin valkoisia liidokkeja yläpuolelleni rääkymään, hyvä etteivät paskoneet niskaan. Paikalle saapui hiekka varsisaappaissa rouskuen nainen ja mies pitkien ongenvapojen kanssa. Ne työnnälsivät rannasta lasikuituveneen vesille ja lähtivät soutamaan rannanmyötäisesti oikeansuuntaisesti. Eivät edes nyökänneet tervehdykseksi minulle.

Luin kirjasta, että Prääsä on jonkinlainen alueensa keskus ja neuvostoaikana venäläistynyttä asukaskantaa on yli 10 tuhatta. Suomensukuisiakin pitäisi olla, mutta erotapa heidät katukuvan muusta joukosta. Koivunvarjossa istuva sänkileuka, kauan jo juovuksissaoloa harrastanut miehenkuvatus ojenteli kouraansa ja oli almuja vailla, mutta nyt minulta ei heltynyt kopeekkaakaan.

Täällä korjataan vanhaa ja rakennetaan uutta. Alkupäässä kylää kasasivat kovalla tohinalla lankkuhirsistä taloa, ja toinen valmiimpi oli vähän tännempänä. Katselin nurkkasalvoksia, mutta ei niitä ollut. Vitosparruja vain latovat päällekkäin ja vuoronperään nurkissa toistensa ylitse. Lukitsevatko nauloilla vai miten, se jäi epäselväksi. Siinä tapauksessa parrut jäävät kantamaan ravistuessaan. Hataroituvatkin raoille. Tarkoitus voi olla tietenkin pitää runkona parruseiniä ja koolata ja päällystää sekä sisä- että ulkopuolelta muulla materiaalilla. Mutta mitä älyä siinä on? Ehkä ne tapittavat kuten hirsirakennuksetkin? Perinteistä tyyliä se ei ainakaan edusta. Pitäisi jäädä tutkimaan sekin asia. Lujat seinät niistä sillä tavalla joka tapauksessa tulee.


Tässä kävi nuori mies kysymässä, mistä tulen minne menen. Kerroin karttaa apuna käyttäen. Puisteli päätään. Lähti pois. Sitten iso nainen pienen tyttärensä kanssa käväisi kaupassa, tulivat ulos ja molemmilla oli samanlaiset marjajäätelöt kuin minkä minäkin ostin. Pirun hyviä eivätkä ole millään esanssilla maustettuja vaan ihan oikeilla marjoilla.

Evästä on jälleen laukut pullollaan ja vettä säiliössä. Mitäpä kulkijalta muuta vaaditaan kuin eteen päin menohaluja vain.

3 kommenttia:

Riku Riemu kirjoitti...

Samanlaisia kuin meillä ovat koivukujansa, sorsansa, lampensa ja maisemansa. Koivukujat saattavat olla hieman vanhempia kuin meillä. Talot ehkä jonkin verran erilaisia, mutta ne ovat väliaikaisia, sata +- vuotta korkeintaan.

Valto Ensio kirjoitti...

Isto Hiltunen taisi laulaa joskus, että koivukuja johtaa kotiin mualimalta.

Koivu ei ole kovin pitkäikäinen missään, lahosydän jo nuoresta vesasta alkaen ilman, että kukaan sen kylkeen sydämiä edes vuolisi.

Mutta paljon siitä lauluja on värkätty, muutkin kuin Hiltunen.

Riippakoivun mahlaa ei miehen sitten pidä juotaman jos meinaa lempeillä koivujen katveessa, varoittivat jo vanhat.

Rakennuskanta on pääosin Neuvostoaiaikaista. Kunto on sen mukaista. Uudempaa kun rakentavat, niin ehkä ne paremmin kestävät.

Anonyymi kirjoitti...

https://www.youtube.com/watch?v=o2r7lWvTgMU