Mustat nenät

On olemassa bändejä, joiden nimi on Mustat kitarat, niin mikseipä yhden blogikirjoituksen otsikko voi olla vaikka "Mustat nenät".

Tämä ingressi siksi, ettei kirjoitukseni silti aio kertoa yksittäisiin päihin liimautuneista nenistä sen syvempiä. Onpahan vain yksi lisä synonyymien kirjavaan joukkoon, kun yritetään hahmottaa maailmankatoilla majojaan pitäviä rosvojoukkoja.

Joukko nenänsä mustanneita bisnesmiehiä kuokkii tavallisen ihmisen ruokapöydässä kuin villisiat tammimetsän juurakoissa.

Nenänsä mustaavat nekin, jotka mistään piittaamatta taustatekijöittävät maaperärikkauksista kuuluisien maanosien sotia, nälänhätiä ja pakolaisaaltoja.

Mustat nenät haistelevat kaikkialta seuraavia, parempiosaisten hyödynnettävissä olevia koboltti-kulta-kolttaani-öljyesiintymiä. Aseistavat sotimaan aina valmiita ihmislajin röyhkimyksiä, jotka eivät sääliä tunne, kunhan vain saavat tappaa, raiskata, kiduttaa. Joiden elämäntehtävä on kuolemantuottaminen.

Minä olen väsynyt jo siitä, kun olen vain kuunnellut ihmisten kertomuksia mustien nenien aiheuttamista katasrofeista maailmojemme laidoilla. Olen lukenut tuhat tarinaa näistä pöyristyttävyyksistä. Katsonut toisen tuhat dokumenttia, joissa näytetään hätääntyneitä ihmisiä liejuisilla teillä vauvat kantoliinoissa ja nyytit päälaellaan juoksemassa pakoon raakalaisten aiheuttamia tuhoja, kidutuksia ja kadotusta.

http://areena.yle.fi/toista?id=1887028

Väsynyt ja kipeä jo pelkästä katselusta ja kuuntelusta!!?

Entä mitä tuntevat nämä ihmiset, jotka sitä konkreettisesti kokevat?

Turtuvatko he siihen? Antavat itkun ja tunteiden olla ja vain pakenevat?

Ei heidän psyykensä kestäsikään jos he asettusivat miettimään kaikkia syy-ja seuraussuhteita, siksi he vain hengittävät, koettavat hamuta ruokaa lapsilleen ja itselleen pysyäkseen hengissä edes sen hetken, kenties sen päivän ja ehkä vielä seuraavan yön.

Kuin keskitysleireissä juutalaiset ja muut vainotut aikoinaan.

Suuri on niiden ääriainesten päiden autius Suomessa, jotka rasismia avoimesti ja peitellysti alati kaikilla foorumeilla tänä päivänä harjoittavat. Niillä onnettomilla, tunteettomilla typeryksillä, edellisen lama-ajankin syylliset väärinkäsittäneillä, joilla ei ole edes selkeää päämäärää "hommiensa" kanssa.

Ne ovat valmiita panemaan nykyisenkin talouden herkkupöytien notkahduksen aiheuttajiksi pakolaiset, heidän kansansa jossain kaukana kun he itse ostavat kongolaisilta ryöstetyillä briljanteilla koristellut iltapukunsa ja tankkaavat tuunatut autonsa öljy-yhtiöiden verirahoilla maksetulla polttoaineella.

En ymmärrä, kuinka voi olla mahdollista tämä pimeys, joka osassa lukeneistoakin vallitsee? Pikkuskinit, jotka kuuntelevat päivät pääskytysten korvanappikuulokkeilla kaltaistensa suoltamaa musaa, ja heiluvat tinnerillä terästettyjen siidriensä kera kaupunkien jengeissä jotenkin tajuaa.
Demokratiassa puhuminen asioista ja kritiikin esittäminen ei ole sitä, että otetaan joku aihe, jonka ympärillä ainoastaan kielteisiä asioita jauhetaan.

Vasta pitkän debatin, pohdiskelun ja silmien avaamisen jälkeen voi syyttävä sormi osoittaa siihen suuntaan, joka mahdollisesti oikeustoimikelpoinen on.