Ihmistä on vain kahta lajia, aito ja epäaito. Muuta mahdollisuutta sillä ei mitättömän elämänsä aikana ehdi olla. Ne alter egot, joita hän kuvittelee uskottaviksi luoneensa, ovat vain heijastuksia vedestä.
Jotkut menevät silti peilien eteen meikkaamaan.
Näitä kuvastimiensa edessä tälläytyjiä kuljeskelee näillä nykyisillä virtuaalirampeilla kiertoliittymästä toiseen. Ne ovat kuin Vaeltava juutalainen joka ikuiseen mierontien käyntiin jo ammoin kirottiin.
Osa näistä virtuaalimistereistä on harmittomia seuraantyrkkääntyjiä, osalla viiraa muuten vain päissä, mutta seassa liikuskelee heille syötetyn, "aidon" mission hurmassa oleviakin.
Yksi koko Euroopan kattava visio on äärioikeistolainen maihinmuuton vastustaminen. Aiheen ylitselyövä kritisoiminen on kuin Hitler-vainaalla juutalaisten suhteen aikanaan, eli paasaaminen leualta kuola tippuen vaikka syvä asiantuntevuus puuttuisi kokonaan.
Mitään todellista tahtotilaa asialliseen ja kriittiseen keskusteluun näillä ei ole eikä tule, vaan tässä ovat jotkut ymmärtäneet oivan mahdollisuuden lietsoa epäjärjestystä muovattavien massojen avulla yhteiskuntiin ja sitä kautta päästä itse hyötymään jostakin; vallasta, rahasta ja helposta elämästä yleensä. Glorian tavoittelu, nimensä syöpyminen aikakirjoihin vaikka Stalinin ja esikuvansa Hitlerin tavoin, sama se, huokaavat nämä muuten munattomat miehet siellä piiloissaan.
Johtajiensa käsikassarat ja agiteeraajat toimivat enimmäkseen joukkosuggestion voimin, yksilöitä sieltä harvoin esiin nousee. Maittain jaotelluilla osastoilla on tietenkin pikku-goebbelsinsä ja arkkitehtispeerinsä, mutta itse Fuher pysyttelee jossakin hollantilaisessa vaatimattomassa kerrostalokaksiossa odotelemassa aikaa, jolloin Hänen on astuttava Johtamaan kiljuvia joukkoja tihutöihin, sotien lietsontaan ja elintilan takaisin valtaamiseen valtavilta maihinmuuttoleegioilta joita Hänen kannattajajoukkionsa näkevät kaikkialle levittäytyneen.
Olen ennenkin kirjoittanut näistä nimimerkkien ja anonyymiuksien kilpien takusista huutelevista.
Kun olen nyttemmin enemmän kuljeksinut keskusteluareenoilla, kommenttipalstoilla ja erilaisissa blogeissa, näkemykseni ovat vain vahvistuneet edellä mainittujen olemassaolosta. Ja kun se näyttäisi olevan hyvinkin systemaattista, jostakin "ylempää" johdettua, aivan kuin pikkuhiljaista organisaation ja strategian luontia, kokeiluja kuinka parhaiten soluttautuminen onnistuisi. Se lienee joissakin toisissa EU-maissa (Hollanti, Ruotsi jne?) paljonkin edellä suomalaisesta halla-aholaisuudesta. Täällä japsutellaan vielä kosolalaisittain siinä suhteessa vaikka kieliä taitavat tietenkin liikkuvat ja solmivat suhdeverkostoja kaikkialle.
Muutamat nimimerkit malttavat kuitenkin keskittyä alter egonsa tietyntyyliseen hiomiseen bloginpitäjän genreen sopivaksi kommenttilootilla vieraillessaan. Ikään kuin heitä olisi keskusjohtoisesti koulutettu pitämään matalaa profiilia ja vain silloin tällöin, aiheesta kuitenkaan riippumatta, ottamaan maahanmuuttokannat esiin ikään kuin puolihuolimattomasti. Ja jos joku tähän syöttiin tarttuu, aletaan sen varjolla kokonaan uusi keskustelu, joka vie kokonaan eri raiteille ja pois alkuperäisestä aiheesta. Mutta kun jollakulla alkaa mennä "liian lujaa" tulee toinen ja nykäisee hihasta; hys hiljempöö ja hissukseen, tassutellaanhan taaemmas.
Kaikki soluttautujanimimerkit eivät siis kykene hillitsemään itseään ja vetävät somaleista vaahdotessaan oman rinkinsä jäseniäkin paljastavaan valoon.
Joku hommafoorumin tapainen "maahanmuuttokeskustelun" viljelypalsta on jo niin tukossa, ummehtunut ja älyttömyyksien möläyttelijöitä täynnä, ettei siitä ole agiteerauasreenaksi enää. Kukaan oikeaa tietoa hakeva ei sitä ainakaan siltä kanavalta hae. Mutta se onkin sen tarkoitus. Sillä skinien kaatopaikalla saavat hillua ne porukat, joista ei ole edes hetkeksi lähettää valepuvuissa vaeltelemaan ja soluttautumaan muille kanaville. Näitä tietenkin käy aina joku viileäpäisempi johdattelemassa, jakamassa uusia linkkejä ja lehtileikkeitä joissa kerrotaan maahanmuuttajista vain "hommalle" sopivassa sävyssä.
Kun itse jokin aika sitten mainitsin tämän suuntaisista huomioista erään suositun bloginpitäjän kommenteissa, minua tultiin ihan kädestä pitäen "rauhoittelemaan" etten moisia epäilyksiä alkaisi suuremmasti levitellä. Mutta pahoitteluni esimerkiksi tälle "vanhaksi herrasmieheksi" esittäytyneelle nuorukaiselle; en usko sinunkaan olevan se, miksi olet itseäsi lanseerannut. Olet itse itsesi jo paljastanut.
Ovat onneksi ammattilaisetkin tämän saman huomanneet. Ne, jotka nettiä ja sen ilmiöitä työkseen tarkkailevat ja tutkivat. Tästä aiheesta kirjoitettiin Hesarin pääkirjoitussivullakin jokunen päivä sitten. En ottanut kirjoitusta talteen, mutta viikon vanhoja (tästä pvstä taapäin) Hesareita ken tavaa, jutun kyllä löytää.
Salam aleikum, Vaeltavat Valehtelijat!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Minä ainakin tulen kädestä pitäen ja julkisesti kiittämään sinua tästä ja muistakin maahanmuuttoa koskevista kirjoituksistasi, sillä itse olen ihmeessä ja jopa pahoilla mielin sen fanaattisen uhoamisen keskellä, johon olen törmännyt.
Ihan kuin sivistys - tarkoitan sivistystä laajassa merkityksessään alkaen sydämen sivistyksestä - olisi ottanut takapakkia ja jokin vanha luolakautinen naapuriviha ja sotatila olisi astunut esiin.
Maahanmuutosta on hyvä keskustella myös kriittisesti, mutta ei atavistisen vihamielisesti ja aggressiivisesti vailla humaania sivistystä ja ihmisrakkautta.
PS No nyt blogisi on alkanut päivittyä blogrollissani!
Valto-Ensio toukokuussa: "Tietenkin onhan sekin mahdollista, että kellareissaan aatteensa levitystyötä jalostavat huolestuneet perheenisät tekevät tarpeellista työtään yhteiskunnan tarjoamilla toimeentulo- ja kodinhoitotuilla, saadenpa kenties kaikista neliöistä asumistukeakin?"
Sellaisia varmaan on. Jollekin kertyy lähemmäs kolme tonnia kuussa, vaikka ei panisi tikkua ristiin...
Mutta pidä nyt hyvä mies viiden minuutin tauko, ettei otsasuonesi vallan repeä. Minä häippäisen nyt muille foorumeille häiriköimään, ettei sinun tarvitse täällä kärsiä yleiseurooppalaisesta fasismista.
Huh,huh! Joku Halla-Aho taitaa olla sinuun verrattuna aika maltillinen liberaalinlössykkä.
Otan osaa.
van Vaari
Iines, mielipiteeni tulkitsijoita näkyy löytyvän laidalta jos toiseltakin. Keskitienkin kulkijat maltillisine mielineen ovat sanoneet sanansa.
Tämän blogikirjoituksen, jota jo pitkään olin miettinyt, sain aikaiseksi sillä voimalla, jonka hain sinun keskustelualustaltasi. Kiitos.
On ollutkin aika rajua mielipiteiden vaihtoa siellä sinun blogissasi viime aikoina. Asiat ja miehetkin ovat välillä käsirysyssä...
Kun olen itse kohteena, totean vain, etteivät minuun kovin syvää haavaa enää saa aikaan ymmärryksen ovenpieleenkään törmäilevät vastakommentit.
Puhurit puhaltelivat muiden kommentoijien välillä viisaastikin. Oli mielenkiintoista seurata sitäkin.
Pitää ihan miettiä, oliko siellä joku asia vai ihmiset vastakkain vai onko yleensäkään mikään vastakkain? Kunhan vain ilmaistaan omia näkemyksiämme ja niistä sitten kaikesta huolimatta kietoutuu myös jonkinmoinen loppuratkaisukin.., miten sen nyt paremmin sanoisin?
Tämän kertaisen blogini aiheen sisällöstä en kyllä paljoa ole valmis tinkimään. Olen sen verran seurannut maailmalta tehtyjä dokumentteja ja kirjoituksia joita aivan kelvollisina saa myös osaamallani suomenkielellä. Sekin, että luotan vaistoihini kohdatessani ihmisiä niin täällä virtuaalisopassa kuin silmätystenkin, auttaa arvioimaan asioita. Myös perääntymään tarpeen niin vaatiessa.
Ja jos kuka tahansa vähänkään ajatteleva miettii internetin mahdollisuuksia minkä tahansa propagandan levittämisessä, niin tietenkin hän hoksaa, että sitä käytetään kaikenlaisiin tarkoituksiin.
Siinä, missä pornoteollisuus levittää lihaa esille miljardin pillun päivävauhtia, niin sama mahdollisuus se on muillakin tahtotilansa esilletuojilla.
Minä itse vain piipitän yhtenä äänenä, ilman joukkovoimaa vastarannan savuavalla nuotiolla eikä sillä mitään vaikutusta ole maailman mitassa. Näistä minulla ei ole harhakuvitelmia.
van Vaari, otan tuon haiskahtavan käväisysi solvauksena, mutta levitän sen lannoitteeksi tänne. Tuskin tarkoititkaan sitä minkään keskustelunjuureksi.
Kiitos ja tervemenoa minne vaeltanetkin sinä rauhaton.
Iines,tarkennan vielä: kirjoitukseni painopisteeksi ja tärkeimmäksi viestiksi laittaisin itse ensimmäisen kirjoittamani lauseen: "Ihmistä on vain kahta lajia, aito ja epäaito."
Vastauskommentissani kirjoitin: "Tämän blogikirjoituksen, jota jo pitkään olin miettinyt, sain aikaiseksi sillä voimalla, jonka hain sinun keskustelualustaltasi." Joten varmuudeksi painotan siinäkin sanaparia "sillä voimalla". Aihe kokonaisuudessaan oli kypsyskellyt leukojeni takana niin monelta suunnalta imemästäni informaatiosta, että sen osalta et ole ainoa lähtökohta. Mm Ajankohtaisen kakkaosen "Fasismi nousee Euroopassa" ohjelma muutamia kuukausia sitten hätkähdytti väitteillään kovasti minua. Sellaiset dokumentit eivät voi olla tuulesta temmattuja.
Minun väitteitäni, mielipiteitäni ja pohtimiani päätelmiä jos yritetäänkin paskanjauhannaksi muuttaa, niin sillä ei totuuden kannalta ole mitään merkitystä. Minähän en vaikuttajana pienemmässäkään määrin ole yhtään mitään.
Ja toivottavasti van Vaarikin vihanpuhahdustensa lomassa ymmärtää motiivini, kun tarkastelee tätä ensimmäistä lausettani.
En mahda mitään sille, että falskius ja epäaitous paljastuu (ennenkin käyttämälläni ilmaisulla) "primitiivinenälleni". Ja peruutan heti, jos käsittelemäni aiheen osoittelevuus ei laisinkaan paikkaansa pidä.
"Puhahdukseni" oli tosiaan suutuksissa kirjoitettu. Nyt, tehtyäni kunnon lenkin ja juotuani lasin konjakkia olen valmis pyytämään anteeksi harkitsemattomia lauseitani.
Kammoni kaikenlaisia salaliittoteorioita vastaan on peräisin jo 60-luvulta, jolloin olin toimittajan ammatissa. Kävin lehden kustannuksella Moskovassa ja tein jutun, jonka jälkeen toimitukseen tulvi syytöksiä "neuvostovastaisuudestani." Olin mennyt, onnneton, kertomaan, että kaupungin bussiliikenteessä olisi paljon parantamisen varaa.
Monissa toimitukseen tulleissa kirjeissä vakuutettiin, että olen vain CIA:n etäispääte ja teen mitä jossain hämärässä nurkkahuoneessa istuva vakoilupäällikkö käskee.
Myöhemmin sitten kävin parikin kertaa Itä-Saksassa, silloisessa DDR:ssä. Kun muurit olivat kaatuneet sain varsin suorasanaisen tiedustelun, olinko, ja kuinka kauan, ollut STAS:in palkkalistoilla. Ja taas tuo sama höpötys jostain hämärästä vakoilukeskuksesta, jonka etäispäätteenä minä olin.
Myöhemmin,ollessani töissä kepulaisessa lehdessä minua syytettiin pari kertaa jopa "keskustavastaisuudesta." Sille osasin jo nauraa.
Arvaatko, että hiukan pihahdin, kun katsoit erään "vanhan herrasmiehen" saavan käskynsä jostain fasistikeskuksesta.
Olen laillasi täysin tietoinen äärioikeiston noususta Euroopassa. Natsi-ideologian nimiin vannovia ihmisiä ja ryhmittymiä on varmaan kaikissa maissa. Varmaan ne myös verkottuvat, niinhän nykyisin tekevät kaikki city-kanien vihaajista kaalinkasvattajiin. Mutta se, että olisin jopa saanut oikein koulutusta uskottavan blogihenkilön luomiseen, menee kyllä sairaalloisen fiktion puolelle. Suo anteeksi.
Lukiessani pärettäsi laskin tekstisi perusteella sinut tuohon samaan yksisilmäiseen porukkaan, joka ei hyväksy mitään muita mielipiteitä kuin omansa. Samalla porukalla tarkoitan kommunisteja, CIA:ta, fasisteja, kepulaisia, halla-aholaisia ja muita. Ne voidaan mielestäni niputtaa yhteen ja varustaa lapulla: "Sananvapauden vastustajat."
En kirjoittaisi tätä selvitystäni sinulle, ellen pitäisi tarinoistasi ja tavastasi elää. Kun joku sanoo sinua "elämäntapaintiaaniksi", se on minusta enemmän kehu kuin moite.
Minullakin on, jo entisen ammattini peruja, nenä, joka haistaa yhtä ja toista. Haistan, että et todellakaan pidä minusta. En siitä sinua moiti, et toki ole ainoa.
van Vaari
van Vaari, hyvä että tulit vielä kävelemään blogikujasellani, enkä kiellä tietenkään jatkovierailujakaan.
Ja anteeksi saa se, ken anteeksi pyytää.
Täytyy kuitenkin miettiä, onko tässä anteeksipyynnöillä-ja antamisella sijaa tai tarvettakaan. En ole nimittääin itse lainkaan loukkaantunut, osaanhan käyttää kieltä siinä missä arvostelijakin eikä toisilleen sanailevien nöyristelevyys käsittääkseni asiaa edistä. (Tai sitten se on täyttä pöljyyttä kuin psykopaateilla ikään?) Rakennuksilla käytettiin joskus paljon, paljon karkeampaa kieltä kun "kullinuamoille" (toisillemme) huudeltiin.
Kun Iineksen blogin kommenteissasi esitit jotain epämääräisempää minusta, niin siellä oli jo hieman solvauksenkin makua. Mainitsen tämän siksi,koska todella olen se, miksi itseni esitän ja jos joku minulle epämääräiseksi jäänyt nimimerkki sanoo varjostaan hankalasti epäillen identtiteettiäni, se ei oikein tunnu muuta kuin panettelulta, ja joka taas ei vie keskustelua yhtään mihinkään suuntaan. Varsinkin jos sellainen monologi tapahtuu toisen emännöimässä blogissa.
Mutta se! En niistäkään ole tämän kummemin sydämistynyt. Koska jos mielipiteen esittäjä itse alkaa vaahtoamaan, hän ei kovin kauaa huojumatta voi seisoa omien ajatustensa ja käsitysteni takana.
Otsasuoneni eivät siis pullistele. Katselen kaikkea kuin kirveenhamaran täräystä niskakuoppaansa odottava sonnimullikka. (Seurasin sitä touhua lapsuudenkotonani jokaikinen vuosi ja se jos mikä on hyydyttävää touhua. Itsekin joskus täräytin kun alkoi hauis kasvaa...)
"Japelta" "elämäntapaintiaani" muklahdus taasen.., no, se on oikeastaan jo aika hailea loukkaamisyritys, eikä ilmaisu persoonaani oikein istu. Miksipä siitä nokkiini ottaisin?
Näitä et-intiaaneiksi nimiteltyjä liikuskeli Kittilässä silloin, kun itse olin kirjoilla siinä kunnassa. Kävin mielenkiinnosta pyöräilemässä heidän tulihtallaan koska tiesin heidän majapaikkansa Ylläkselle päin menevän tien tuntumassa. Minusta siinäkään touhussa ei ollut mitään sen kummempaa, kuin että joukko samanhenkisiä "tahallaan typeryksiä" vähän irrotteli, ja aikatavalla harmittomasti. Kaljapurkkiröykkiöt ja makkarankuoret nuotion ympäristöä sielläkin koristivat kuten äkkiretkeililijöillä ja muillakin luontoon tottumattomilla on tapana. Saipahan lööppinikkarit jotain siitäkin revitellyksi -kuin Ruokolahden leijonasta ikään.
Tämä viimeisin kommenttisi on kuitenkin lähemmän tarkastelun arvoinen. Sen avulla, ehkä, saan jonkinlaisen tuntuman siitä, millainen todellisuus van Vaariksi itseään sanovan lähimaastossa mahdollisesti on. Tähän tarkasteluun menee vielä ehkä tovi ja en pura kaikkia ajatuksiani varmaankaan kerralla tähän kommenttiini. Tuntuma jo kuitenkin on, että aika vähälihaksiseksi "van Vaari" vieläkin jää.....jatkuu seuraavassa kommentissa....
Mielestäni hänet, joka esittää vaikka nimimerkin takaa säännöllisesti mielipiteitään, täytyy jollakin tapaa saada "lihallistetuksi" -kuin asia luonnostaan nimelläänkin esiintyvän on.
Yhteinen blogimaailman ystävämme "Ikkunaiines" esimerkiksi on hyvinkin elävä ja lihallinen. Minä voin täysin kuvitella hänet olemassolevaksi ihmiseksi, äidinkielenopettajaksi, eikä silloin ole väliä, asuuko hän Kuopiossa, Dubaissa, Moskovassa, Ilomantsissa tai Länsirannikolla.
Väitettäsi, että olisin sinua nimenomaan tarkoittanut epäillyilläni täytyy hieman loiventaa. Sanotaanko että olit vain esimerkkinä merkillepantavasta lähestymisestä asiassa, josta olin ääneen maininnut ja jota mielipidettäni joku muukin kommentoi eteen päin.
Et ole ainut, joka kipitti kiinni käsivarteeni. Kaikkia pöljiä solvauksia minä en julkaise kommenteissa, se on linjani. Sain myös yhden puhelun römeäääniseksi tekeytyneeltä mieheltä, joka sanoi esittäytymättä aika pahasti kirjoituksestani. Lopetin puhelun kun tajusin mistä oli kysymys. Sanoin vain, kuten teen kaupustelijoillekin, että en osta mitään, kiitos.
Pahoittelen sitä, että "Samuli" oli myös käsittänyt, että olin nimenomaan häntä tarkoittanut eräässä toisessa kohtaa, vaikka voin vannoa, että häntä en edes muistanut kirjoittaessani olevan olemassakaan.
...edelliseen jatkista:
Se "hihasta vetäisy" mainintani tuli ihan suoraan niiltä keskustelupalstoilta, jossa joku toisensa tietävä kaveriporukka välillä kirittää toisiaan ja välillä hyssyttelee. Pakinoitsijan vapaus tällaisissa sallittakoon kun en ketään tunnistettavaa ole varmasti kyennyt profiloimaan kohteeksi. Jos joku tunnistaa itsensä, sille ei kukaan kirjoittaja mahda mitään.
Mielestäni "Heijastuksia"-postauksessani yritin kirjoittaa yleismaailmallisesta, kymmenien, satojen, tuhansien ja jopa satojen tuhansien tietynmielisten liikkumisesta asialla, jonka ovat tehtäväkseen kokeneet.
Eikähän tuo nyt niin ihmeellinen kirjoitus ole??? Jokin siinä kuitenkin hätkäytti ja silloinhan asiaa on ajateltava tältäkin kantilta, että pähkäilyssäni on jotain joka on todellista.
Vielä siitä, että yksisilmäiseksikään en itseäni tunnista, enkä tunnusta, sillä kirjoiusteni ja ajatusteni aiheet liikkuvat alati muuallakin kuin maahanmuuttokeskusteluissa joissa kyllä yksisilmäisyys on runsainmitoin edustettuna.
Palaan ehkä vielä kommenttisi äärelle, minulla on nyt muuta tekemistä.
Tänne on ilmestynyt hurjasti uusia postauksia sillä aikaa kun olin kipeenä ja vietin aikaa pystymättä tekemään mitään.
Tulenpa tänne uudestaan tutkimaan asioita joku toinen kerta, nyt on pakko mennä nukkumaan, silmät lumssii...
Kävin nyt täällä lukemassa, mutta kauhistus! Uskallanko sanoa, etten oikein pysynyt selvillä missä täällä mennään. Tunnen itseni ihan pöljäksi. Voi johtua päänsärystä (melkein toivon sitä). Mutta mistä asiasta te oikein puhutte? Jostain salaliitoista? Ehkä nämä asiat ovat vain minulle hiukan outoja. Jotain tuttua kuitenkin aina silloin tällöin välähti seassa. Se herätti toivoa. Mutta siitä olen tosi iloinen, että täällä on ollut nyt paljon lukijoita! Sen nämä kirjoituksesi ansaitsevat, tiedän sen aiemmista lukemisista, vaikka en nyt pysynytkään ollenkaan kärryillä. :)
Enkä mä mistään löytänyt sitä budjettiasi, jota kiitettiin rohkeaksi. Siihen olisin halunnut tutustua.
Moi Avatar! Napsahti tämä kommenttisi "kynsille" kun istahdin takaisin pöytäni ääreen -kahvikupillisen haettuani ja laitettuani uunipuuroainekset valmiiksi pataan, että sitten myöhemmin survaisen sen tupamme "sydämeen", eli sopivaksi jäähtyneeseen uuniin ja on aamulla lapsilla mitä sisuksiinsa mättää-. Taidanpa ottaa tuosta puuropadastani valokuvan ja laittaa sen seuraavan kirjoitukseni kuvitukseksi...
Mistäs tämä "salaliittokeskustelu" nyt lähtikään... Tietenkin osin tästä "Heijastuksia" kirjoitusestani, mutta myös aikaisemmista kirjoituksistani ko. aiheeseen liittyen.
Minulle aihe on ollut jo useamman kuukauden, jopa vuodenkin, mielessä.
Sitä niin helposti astuu jonkun varpaille...
Iineksen blogissa mainittiin muutaman kerran nimeni ja "budjettini" löytyy hänen kommenttipalstaltaan ainakin tästä
http://i-iines.blogspot.com/2009/11/keisarille-mika-keisarin-on.html
Sen olen kirjoittanut 19.11.09 klo 22.45 ja löytyy kommentijanan enemmänkin loppupäästä kuin puolesta välistä.
Iineksellä menee kyllä lujaa kommenttiosastoillaan ja täytyy nostaa hattua sille, kuinka hyvin hän hallitsee kuitenkin tilanteen. En varmaan pystyisi samaan, mutta hänellähän on bedagokin koulutus ja sitä myöten taito pitää hyppysissään kurittomien (poika)lasten luokkahuoneiden tapahtumat.
Toivottavasti paranet säryistäsi, Avatar. Minulla on myös toisinaan särkyjen kanssa pitelemistä, joten tuttua on.
Hei,
nyt löytyi budjettisi ja se on kyllä karua kertomaa, mutta on totta se mihin viittaat: ei kaikki hyvät asiat ole rahalla hankittavissa. Esim. ihmisen arvoa ei voi rahassa mitata (vaikka joskus näkee siihenkin yrityksiä). Ja sinulla niitä ihmisiä on!
Toisilta ihmisiltä saa paljon sekä mielihyvää (että välillä myös mielipahaa). On ihmisiä, jotka aiheuttavat mielihyvää jo pelkällä olemuksellaan. Ja on ihmisiä, jotka lähettävät itsestään ympäristöönsä negatiivisuutta: kateutta, katkeroitumista ja pahansuopaisuutta. Mutta tuskin he itse sitä edes huomaavat. Jokainen ajattelee ja tuntee varmaan mielestään juuri niin kuin heidän omasta mielestään on oikeus tuntea ja ajatella.
Ja he, jotka säteilevät hyvää oloa ja toisen kunnioittamista ja rakkautta elämään, luontoon ja toisiin ihmisiin, tekevät sitä huomaamattaan. Kuin se olisi itsestään selvyys, niin kuin auringonpaiste.
Minä ahdistun aina kun puhutaan rahasta. Se ei johdu siitä, että eläisin sen puutteessa. Päinvastoin, tunnen syyllisyyttä siitä, että maailmassa on niin paljon epäoikeudenmukaisuutta. Toiset elävät suorastaan kurjuudessa, toiset liiallisessa yltäkylläisyydessä.
Mutta ne asiat, joista ilo ja oikean mielihyvän tunteet syntyvät, niillä ei ole rahan kanssa mitään tekemistä.
Kunnioitan budjettiasi. Samalla ihmettelen, miten te tulette toimeen. Mutta te tulette. Se vasta onkin kunnioitettavaa. Tarkkana varmaan kyllä täytyy olla. Ei mitään heräteostoja eikä shoppailua (jota inhoan, niin kuin kaupassakäyntiä yleensä).
Ah, aurinko paistaa! Nyt meni pilveen.
Lähetä kommentti