keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Musta on miehen mieli

250 naista per päivä saa turpiinsa suomalaisten kotien seinien sisällä, kirjoittaa päivän Hesari. Pahoinpitelyn laukaisijaksi saattaa riittää margariinirasian väärä asento ruokapöydässä.

Mitäpä uutinen kertoo meistä miehistä, kysäisin kylppärin peililtä äsken. Ja peili vastasi: Olette koko sukupuoli sananmukaisesti sitä, mitä lahkeissanne riiputatte: täysiä tunteettomia kyrväkkeitä.

Toisaalla vaahtoatte pärstä hirveässä irveessä kunniamurhista, lasten ympärileikkauksista islamilaisissa ja juutalaisissa kulttuureissa, mutta oma pureskeltukynsinen nyrkkinne saa ruhjoa naisenne kylkiluita mitättömimmänkin aiheen vuoksi. Siinä tappelunjytäkässä saavat osansa myös lapset joita himopäissänne olette menneet siittämään kykenemättä arvioimaan itsenne kyvykkyyttä kasvattaa niitä.

Ja lapsiasiasta kirjoittaakin samainen lehti muutama sivu eteen päin edellisestä uutisesta otsikolla "Joka neljäs lapsi ei saa tarpeeksi tukea ja rakkautta kotona." Mistä muusta se voi johtua kuin siitä, ettette osaa rakastaa sen enempää itseänne kuin niitäkään, joita läheisiksinne asiapaperien sitä sektoria tarkoittaviin kohtiin nimitätte.

Eli karu selli nimeltä koti odottaa tulevaisuudenkin perheiden arkea lyö tai tule lyödyksi teemalla.

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten elettiin perityissä köyhyyksissä pettuleipäjuurinemme ja pontikoinemme -siis me alaluokka, "tavallinen ryysyköyhälistö"-, ja meno oli sen mukaista väkivallantekoineen. Mutta nyt, kun ehjää vaatetta päälle laitettavaksi suurimmassa osassa kansaamme (en unohda tässä 500 000 köyhäämme josta aiheesta koen kirjoittavani vielä joskus tännekin) ja leipää on kantaa kaatopaikoillekin, niin nyrkki on silti se, jolla on enimmäkseen asiaa. Perheväkivalta ei ole "tavallisen kansanisien" humalapäissään perheitään lumihankeen pakottavien yksinoikeus. Sitä harrastavat laidasta laitaan kaikenlaiset elävät.

Eero Silvasti ajatteli ja kirjasi muistiin kymmenen vuotta sitten: " Hyödykkeestä tulee ensin turhake, sitten haitake. Ketään ei voi syyttää, sillä kaikki tiesivät kaiken, kaikki tekivät kaikkensa, panivat parastaan. Jokapäiväinen leipämme -kaikki se mitä ruumiin ravintoon ja tarpeisiin kuuluu ynnä paljon tarpeetonta- vei meiltä tulevaisuuden perustan: ensin ajatuksellisen, sitten moralisen, lopulta fyysisen. Välivaiheena on fasismi, vahvojen väkivalta."

Ajattelen siis Silvastin lailla, että ei ole hyväksi ihmiselle liika hyvinvointi sen enempää kuin köyhyyskään joka mieliä mustuttaa.
Siksi lähtiessäni, ja talveksi mökkini korpeen yksin jättäessäni sytytin kynttilän jäälyhtyyn tuikkimaan pimeyteen ripenen toivonvaloa kaikille ohitse sinä iltana vaeltaville. (Joita ei siellä liene tungokseen asti.)

4 kommenttia:

Homo Garrulus kirjoitti...

Kiitos - ajatuksista. Kirjoita joskus miten äidit vaalivat omia mussukkoja niin, että niistä tulee seuraavana sukupolvena sikoja vaimoilleen?

Valto-Ensio kirjoitti...

HG, pohdinnan arvoista sekin, ja olenpa joskus pohtinutkin. Jostakinhan me tulemme, me "siat".

Iines kirjoitti...

No nytpä pääsen kirjoittamaan kommenttini, kun en ole mokkulayhteydellä, joka heitti minut eilenkin tästä ulos.

Hyvä kirjoitus! Siis ihan samoja teemoja olet nostanut esiin kuin itsekin yritän tarinassani sanoa. Lopulta lapsi on se, joka eniten kärsii, kun toista vanhempaa pahoinpidellään. Se vanhempi yleensä kestää ja sietää toistuviakin iskuja, kun hänen pitäisi kiireesti lähteä tilanteesta lopullisesti pois, lasten vuoksi. Usein pahoinpidelty jopa sanoo, ettei halua erota lasten vuoksi. Outoa puhetta!

Mikä siinä on, ettei tämä blogi päivity sivupalkkiini?

Valto-Ensio kirjoitti...

Iines, blogissasi käydäänkin aika kiivaasti margariinirasiasi kimppuun. Taisit sohaista arkaan paikkaan?

Täällä kävijöille tiedoksi: http://i-iines.blogspot.com/2009/11/flora-paketti-vaarassa-asennossa.html

Kiitos siitä, että uskallat, vaikka vaistoan, ettet arvannut siitä syntyvän kipinöinnin olevan niin ylitseampuvaa. Ja kuten kirjoitat vastakommenteissasi, sinun sulkakynääsi joudutti nimenomaan se margariinirasian väärä asento. Muuten ihan faktaa monessa perheessä se tarina vaikka fiktioksi sen tarkoititkin. Minä olen nähnyt näitä tapahtuvan.

Tuosta blogini päivittymisongelmasta sivupalkkiisi en osaa sanoa minäkään yhtään enempää. Voi olla, että välillä, kun on mokkulayhteyden varassa, se häiritsee?

Harmi, sillä toki olisi mukavaa, että osaisit käydä lukemassa mitä VE on milloinkin sepustellut.