tiistai 24. maaliskuuta 2009

Jos kerran Suomi valtiona...

...keikkuu kuudentena sananvapauden rikkojien listalla Euroopassa, niin mihin se sijoittuisikaan, jos tilastonikkarit kykenisivät kuokkimaan joukkojen ruohonjuuritason kynnöksilläkin uskottavasti? Munatuntumalta sanon, että diarioinnin tulokset noudattelisivat vähintään samaa, ellei jopa ykkös-kakkossijojen jakajana Turkin ja Itävallan kanssa.

Jos olet selvinpäin ja sanoa loksautat jotain poikkeavaa, etkä muista katsoa, missä läpeäsi auot, voit joutua hyssyttelyn kohteeksi.

Sananvapauden rajoittimien olemassaolosta kielii jo tunne, että elät maassa, jonka perinteisiin kuuluu tuppisuisuus.

Minulla on aina semmoinen tunne.

Kun Kittilän Levillä, eräällä isohkolla rakennustyömaalla piirsin piiloon jääviin rakenteisiin (ja maalilla peitettäviin levyihin) pilapiirroksiani, tuli eräs juuri koulujenkehdoista kuoriutunut mestari kirskahtelemaan, että tällä työmaalla ei sitten piirrellä!

No, minähän heti iltapäivästä tietenkin piirsin kymmenen metriä pitkän sarjakuvan teksteineen erään kaapelikonsolin katveeseen sähkömiesten iloksi. Siellä se lienee tänäkin päivänä jos ei homeen takia ole jo koko rakennusta uudelleen saneerattu.

Suomalaisessa istuu sensuuri tiukassa.

Median edustajista maakunta-ja paikallislehdet ovat luovimpia, näkymättömän sensuurin airueita.

Tämä mielipide sai vahvistusta Lapin Kansan päätoimittajasekoilun vuoksi. "Almatialaiset" pelkäsivät niin kauhiasti, ja nyt sanon rakennustyömaiden kielellä: "lättäpillun pelin läiskettä" jos Johanna Korhosen olisivat Nikulaksi Nikulan paikalle valinneet.

Paikallistasontoimijat eivät itse edes tajua sitä.

Tai tajuavat, koska suorapuheisuus ja läskisoosin hajusta poikkeaminen veisi heiltä tilaajat, ja mainossentit

Sinällään hyssyttely alkaa jo kehdossa.

Viisivuotias lapsikin osaa vilkaista ympärilleen, ennen kuin kuiskaa jotain luvatonta.

Joka sanoo puhuvansa mitä sylki suuhun tuo, valehtelee. Hänen sylkirauhasensa seulovat sanat valmiiksi ympäristöön sopiviksi, siksi peitelty totuuskin kuulostaa omissa, sekä toisten samanmielisten korvissa aidolta.

Internetin keskustelupalstat ja kommenttiosastot tulvehtivat anonyymejä suunsa avaajia. Tosin heidän rajoittimensa ovat lonksahtaneet toiseen suuntaan nurinniskoin.

Internetissä sananvapaus on in, mutta se ei enää palvele sen käyttäjiä, vaan vallanpitäjiä.

He ovat päässeet tavoitteeseensa sensuurin käänteisessäkin yhteiskunnassa.

Nimettömät sanojat ovat sisäistäneet heidän tahtonsa.
Perseet vain ovat levällään pornosivuilla, eivätkä revittelijät naamoistakaan päätellen näytä sitä yhtään häpeävän.

Niille maksetaan siitä.

Ja maksettu haiskahtaa aina.

Perseelle.

Ei kommentteja: