-Tähänkö laitan jakkaran?
-Joo, tasaselle ja sitten sen piälle se vehje. Laete tassailee kyllä ite ihtesä jos alusta ei kovin killellään kellota. Iisalamessa kun tehtiin viinakauppaa, niin työparina mulla oli yks minua vanahempi Kalle eekä sen kuullen suanu sannoo, että on "kallellaan". Se korjasi heti, että eikä oo, pikemminnii se on "villellään", heh heh hee.
-Tuota, minä kun en milloinkaan ole laserilla korkoja katsonut, enkä paljon muillakaan vehkeillä, niin selitätkö, mitenkä se tapahtuu.
-Se on heleppoo kuin kiljun juonti, ja joka tappauksessa helepompaa kuin sen oksentaminen. Ennen piti vesiletkuin kanssa tohrata rakennusten korot, mutta kun pienemmillekin rakennuksille tulivat ensin vaaituskoneet ja sitten nämä monenlaiset versiot lasereista, niin sen kuin vain vilikuttelet menemään. Esimerkiksi tämä minun pyörivä vempain, keskihintainen tosin, on ihan sopiva näehin hommiin. Rahat Poes-liikkeihin halapiksia ee välttämättä kannata käyttöösä hankkia, suattaa muuten vyöryä huvilat järveen jos niihen mukkaan korkoja ajeloo. Tae kääpi niin kuin yhelle rikkaehin rinteen Erjalle Kuopiossa jolta oli umpilisäkkeen leikkuun takia häpykarvat ajeltu poes.
-No, mites sille kävi?
-Rojjautti aatolla lepikkoon kun rupesi huarukkoosa ruapimaan.., katos niät sänki alako pistelemään kesken ajon...
-Voi hemputti nuita juttujasi...
-Semmosia ne ovatten jutut rakennuksilla joo, ja päevästä päevään, vuojesta toeseen. Mutta tämä laaserilla korkoin ajelu, senhän halluisit oppia? Kallistapas silimäs ja korvas hollille niin opastan alakuun. Tässä on tämä vastaanotin jota kannattaa käyttää kun on isosta alueesta kysymys, ja eritotennii auringonpaesteessa. Kun vastaanotin alakaa pilipattaa kuin tilhi pihlajassa, niin ollaan lähellä oikeaa korkoa ja sittä kun se herkiää huutamaan yhtäsoettoo kuin tulipalopiällikkö pakkasella kun vesi jiätyy letkuun, niin silloin äkkiä merkki siihen kohtaan ja rämpsyllä viivaa vetäsemmään. Mutta nyt, kun tuo punainen viiva kiertää pienen huoneen seinillä, on mitalla heleppo kahtoo eri kohista, onko talo pysynyt vaaterissa. Katopas näen. 87 senttiä tässä nurkassa.., 86,5 senttiä tiällä.., 87 senttiä ikkunan alla.., 86,8 senttiä oviaukon kahta puolen. On kuule lattia justiisa. Muutaman millin, eikä puolenkaan sentin heitosta tarvihe välittää. Katos kun milli ja sentti ei tunnu kuin munassa ja nenässä he he hee.
-Hehee, tosiaankin. On helppoa.
-Sitä paetsi onhan se tämä lattia kohallaan kun sen ite silloin viisitoista vuotta sitten liippasin, saakeli niin!
-Kuule, sinä lupasit kertoa minulle sen ukkisi tarinan...
-Niin oon luvannu, joo. Olen minä sitä miettinyt tässä näetä paekkoja purkaessa, vuan niin kuin olet huomannut, on pitänyt tehä eekä lotikoetella liikoja. Myö kyllä siihen keretään panneutua.., pittää vielä harkita, että onko se kertomisen arvonen rarina. Ja kun en minäkään kaekkee asiasta tiijä...
-Minua kyllä kiinnostaa kovasti.
-Onhan se ollut melekoinen reissu ukilla Ukrainaan, pjerkale! Joskus olen aatellut, että pitäsiköhän minun olla häppeissäni semmoisesta sukutaustasta, vuan mitästä sitä turhia. Vittuiloohan ne jotkut, mutta kun tiijän, etten ole semmoseen yltiötyperyyteen ite syyllinen, vaan ennen minua ollut henkilö niin sivvuutan ne vittuilut kuin sonni mahon lehmän. Ukki oli kuitenkin ihan mukava mies vaekka paenajaesiaan joe poes niin kuin muutkin kunniallisimmilla rintamilla veriään vaehetelleet sankarit saatana.., ja vaekka se uuven naesen vielä kotimuastahin paluunsa jälkeen löysi, niin kyllä se kaepasi sitä Saksassa kuollutta, isäni äitiä ja arjatartaan kovasti. Mummo, minulle siis neljännesmummo, siitä natkutti naarista jälttäessään ja sillon ukki otti ja lähti eekä palannut vasta kun muutaman viikon piästä puhumattomana, mustin kulumin. Loppuvuotensa se nukkui mummolan tuvannurkkaan laetetussa piästäveettävässä eekä kun murahteli vaen mummolle ja söe appelsiineja.
...jatkuu taas...
15 kommenttia:
Onpa hauskaa ja sujuvaa tekstiä. Itse veistelen ihan eri murteella, joten tuo murre tuntui kerrassaan metkalta. Teki melkein mieli lukea ääneen ja oikein leveästi.
Minun murteeni on taloudellista, kun kaikki turhat vokaalit on karsittu pois. Se on sellaista konsonanttisäksätystä :)
Ihanaa joulunaikaa sinulle ja perheellesi!
Joulupäivän aamua Katilein, kiitos toivotuksistasi ja käynnistäsi blogissani.
Perhe nukkuu vielä; ajelivat pojatkin kahteentoista asti "nikoillaan" ja pelasivatkin vissiin jotain. Itse heräsin viiden jälkeen lämmittämään uunia ja laitoin joulupuuronkin (riisi-) jo hautumaan.
Tähän tarinaani: Tämän kyseisen dialogin rakentaminen tuntui aluksi hyvin vaikealta, mutta kun olen sitä jatkanut, tulee ikävä "oikeaa" työmaiden elämää jossa sana raikaa jatkuvasti vaikka ei aina olisi jutunjuurtakaan; kunhan vain "lohnitaan" ettei säiden ja muiden asioiden ankeus mieliä murtaisi.
Kun itse kirjoittaa rakennustyömaatarinansa fiktiivisesti, on laajempi asia-arsenaali tietenkin mahdollinen. Ei tarvitse ihan koko ajan kaksimielisiä vitsejä vääntää tai pelkästään vasaroida. Henkilöiden taustaakin voi miettiä erilaisiksi, ei vain "kahdeksantunnineskoiksi".
Päässäni on aina kappale kerrallaan asiaa mietittynä eteenpäin, eli seuraava on jo melkein tuloillaan kunhan vielä muutaman faktankin sekaan tarkistan. Murre on kyllä vaikeaa kirjoittaa vaikka se omaani onkin.
Harmittaa, kun "sinulta päin", Raumalta oleva kaverini kävi toissapäivänä, etten sitä murretta saa tarttumaan muistiini niin hyvin, että osaisin toistaa jossain kirjoituksissani. Kittiläläistä kieltä hallitsen helpommin, koska olen asunut siellä pitkät pätkät, mutta varovaisesti on käyteltävä sitäkin sillä h:n paikasta ovat hyvinkin tarkkoja lapinihmiset. Sen sijoittuminen sanoihin kun vaihtelee Itä- ja Länsikairan välillä melkoisesti.
Sanovat muuten, että "Suomen päälaella" puhutaan puhtainta Suomen kieltä?
Kiitos, kun raotit minulle kirjoituprosessiasi!
Oletpa noussut aikaisin! Minä olen yökyöpeli, joten en koskaan saisi itseäni noin ajoissa ylös.
Ihmiset ovat varmaan tarkkoja omasta kielestään. En osaa kirjoittaa puhdasta Rauman giält, mutta tunnistan kyllä, jos sitä kirjoitetaan kauhean väärin. Sellainen ärsyttää.
Olen myös kuullut, että päälaella olisi puhtain suomen kieli, tosin jostain luin myös että kirjakielisintä suomea puhuttaisiin Jyväskylän seudulla. Niin tai näin Raumalta puhtain suomi ei ainakaan tule :)
Katilein, Wikibediasta on helppo kerrata kotimaamme kieliasioitakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli
Mikä sitten on "puhdasta" kieltä, niin ei sekään kovin yksiselitteinen asia ole. Kirjakielikin on vain sivujuonne kielenkehityksessä sillä byrokraattien on täytynyt ruveta ymmärtämään toisiaan yhteneväisesti kirjoitetun kielen tunkeutuessa asioiden hoitoon veronkannon ja väestökirjanpidon myötä.
Kirjakieltä, siis "puhdasta sellaista" ei puhekielessä varmaan täydellisenä esiinny missään.
Jos tulevaisuuten voisi kurkata, niin luulen, että sitä kieltä, jota murteinemme vielä tänään hallitsemme, ei enää 500-1000 vuoden kuluttua ole olemassakaan, korkeintaan pieninä säikeinä siellä täällä. Edellyttäen tietenkin, että ihmislaji on vielä olemassa.
Globalisaation edetessä yhteinen kieli Euroopassa tulee olemaan englanti-ranska-saksa tai niiden sekoitus.
Monet pienet kielivähemmistöt kuihtuvat pois ja niihin kuuluu myös suomi savoineen ja (t)raumoineen -ikävä kyllä- näin maailma köyhtyy, tasapäistyy ja kansoja on yhä helpompi hallita kauempaakin, kuten jo nyt on käynyt.
Ihan oli siun merkkis miun sivulla. Mulla niin pöljää murretta ko siin on savvoo ja karjalaa sekaasin ja si viä kaikkee mitä mistki on tarttunna. Mie ihte ko oon täält piäkaapuntista iha paljasjalkaane, mutta vanahemmat Karjalast ja sottiin jäläkeen mummo Oolun kautta Kuopijjoo.
Miun tää sekamurre jota vissii kukkaa ei ossaa lukia on vahingossa lähtennä ko mie yhelle päikylle sitä alootin kirjuuttammaa ja hyö eivät si tykänneet ennää jot mie oikiaa lujettavvaa oisin sannaillu.
Mukaavoo alkavata uuttavuotta siullekki.
Tipiliini, hauskaahan sekamurrekin on vaikka vaikeaa lukea jos on hoppu. Itse olen niin monella murrealueella asuskellut, etten hätkähtele enää ihmeesti. Nyt ovat maahanmuuttajien murteet lisänä...
Hyvää Uutta Vuotta sinnekin!
...pittää vielä lisätä, että minulla menee varmaan vuodenvaihteen ylitse, ennen kuin jatkan täällä aloittamaani "Remonttia". On nimittäin kiirus oikean remontin kanssa tyttären talossa K-vedellä niin, etten jouda Uutena Vuotena edes kotona käymään.
Onpas hauskaa, kun tarinasi on löydetty. On se sen arvoinen!
Oikein hyvää uutta vuotta sinulle, Valto, parasta mahdollista sellaista!
Kiitos Iines ja samoin itsellesi vaikka en sitä sinun areenallasi toivottanutkaan vaan muuta lotikoittelin sinne.
Valto!
Jos inspiraatio aiheeseen katkesi, niin kirjoita välillä jotain muuta. Palaat tähän sitten, kun taas tuntuu siltä. Vai?
Elähän mittään Riku. Inspis, tai mikä se kulloinkin laittaa tekstiä tuottamaan, ei oikeastaan ole katki männynnä, onpahan vain ollut kovin veemäinen olo niin mielellä, kielellä kuin fysiikallakin, etten ole jaksanut kauaa istua näyttöpäätteen äärellä aina kerrallaan.
Mulla on tosi kipeänä olleet nämä etukäpälätkin! Nukkuminen on huonoa ja eukonkin kanssa ainainen nitinä ja natina.., ja sekin vielä muualla kuin aviovuoteessa. Ja kun meitä nitisijöitä on kaksi, niin syyllisiä siihen on myös samanverran. Mutta kumma kyllä, vaikka jaetun taakan sanovat olevan helpompi kantaa, niin ei se riita-asioissa taida paikkaansa pitää. Taitaa tuplaantua molemmille ja bonukset vielä kuorman piälle, stana.
Tälleen lyhyisiin kommenteihin olen hätäisesti kyennyt, mutta jospa sitä vielä.., eihän tämä areena tiältä mihinkään karkaa.
Sellaista tämä elämän ruusunpiikeillä tanssiminen useinkin on; huolien ja murheiden vastapainoksi kurjuutta ja lisää murheita.
Internet ei tosiaan ole niitä kaikkein tärkeimpiä asioita, mutta kirjoituksiasi lukee kyllä mielellään.
Minäpä tässä tänä yönä yriteskelen valavoa ja laittaa tuntemuksiani ylös, ohitse tuon jatkokertomuksen.
Tiijä sitten, suanko jatkokertomusta loppuun tehdyksi vaikka sanat ja sävel ovatkin päässäni. Päähenkilöltä, joka todellisuuttakin peilaa, meni nimittäin tapaturmassa ammatti alta... kuin katkennut kertomus, tai laulu konsanaan...
...melkein kuin itseeni viittaisin, mutta ei ihan kuitenkaan...
Taijjat olla sellainen "yllytyshurja"! :)
Lähetä kommentti